Ongelmahevonen vai sittenkin ongelmaihminen?

Ongelmahevonen. Onko ongelma tosiaan hevosessa?

Ihmisen on helppo syyttää hevosta ongelmistaan ja ulkopuolisen silmin asia varmasti usein näyttääkin hevosen syyltä. Hevonenhan on silminnähden aivan hullu ja huonosti käyttäytyvä! Alunperin ongelma kuitenkin luultavasti pohjautuu ihmisten vääränlaisesta käsittelystä tai ratsastuksesta. Ihmiset eivät myönnä, että minä loin tämän ongelman toiminnallani. Todellisuudessa on luultavasti olemassa vain tietämättömiä tai välinpitämättömiä ihmisiä, jotka luovat ongelmahevosia.

On selvää, että jokaisella hevosella on omanlainen luonne. Hevosen omaa luonnetta kuitenkin yritetään ihmisen toimesta muokata halutunlaiseksi. Hevosen pitää olla sitä ja tätä ja kun hevonen ei taivu ihmisen haluamaan muottiin, aletaan sitä kutsua ongelmahevoseksi. Koska sillä hevosella on ongelma. Oikeastiko?

Toiset hevoset taipuvat ihmisen tahtoon ja mukautuvat asioihin todella helposti. Monen mielestä hevosen kuuluukin olla sellainen. Hevosesta, jolle on annettu tempperamenttisempi luonne ja siihen sekoitettu vielä ripaus kapinahenkeä, voi kehkeytyä huonosti käyttäytyvä vääränlaisissa käsissä. Joten eikö ihmisen täytyisi mieluummin kuunnella hevostaan ja muokata omia toimintatapojaan hevoselle sopivaksi?

Useiden ihmisten ongelmana on turhautuminen, kärsimättömyys ja kaikkitänneheti -asenne. Kun tähän lisätään taipumus agressiivisuuteen ja jopa väkivaltaan ja pistetään soppaan vielä se tavallista luonteikkaampi hevonen, on ongelmahevonen valmis. Tai ei ongelmahevonen, vaan ongelmaihmisen luoma hevosen vääränlainen käytös.

Kun hevonen ei tottele, sille huudetaan ja sitä lyödään. Miksi sinä tyhmä hevonen noin teit? Niinpä, siellä piilee se tärkein kysymys, miksi hevonen tekee niin kuin tekee? Jos ihmiset pysähtyisivät hetkeksi ja miettisivät miksi pako- ja laumaeläin reagoi niin kuin reagoi ja vasta sen miettimisen jälkeen toimisivat, olisi täälläkin luultavasti paljon vähemmän ongelmaihmisten luomia huonokäytöksisiä hevosia.

Ihmiset luovat hevoselle huonoa käytöstä myös tietämättään, eikä hevosten huonot tavat aina pohjaudu väkivaltaisesta tai selvästi huonosta kohtelusta. Myös esimerkiksi liiallinen lelliminen ja inhimillistäminen voivat luoda huonosti käyttäytyviä hevosia. Tällaiset ihmisten toimintatavat koetaan usein haitattomiksi, eikä niihin juurikaan puututa.

Jokaiselle hevoselle täytyy löytää oikeanlainen tapa toimia. Kaikki hevoset eivät ole samanlaisia, eikä kaikkiin toimi samat asiat. Toiset hevoset kestävät paremmin ihmisten virheitä, mutta toiset ottavat pienimmästäkin virheestä heti nokkiinsa. Toiset tarvitsevat vahvaa auktoriteettia, toisille kelpaa kevyempikin käsittely. Hevosen syvintä olemusta ja sen vaistoja ei pysty, eikä mielestäni todellakaan pitäisikään tukahduttaa. Hevoset eivät ole robotteja, vaan eläviä olentoja, joilla on oikeus hyvään kohteluun ja käsittelyyn. Yleensä pohjimmainen syy hevosen huonoon käytökseen (mikäli se ei ole kipeä) ei löydy hevosesta, vaan sinusta, ihmisestä.

Kukaan ihminen tuskin on täydellinen hevosen käsittelijä. Minä en ainakaan ole. Myönnän, että menetän hermoni välillä turhan nopeasti ja tuskastun, kun jokin asia ei suju. Mutta jokainen voi silti oppia ymmärtämään ja käsittelemään hevosia paremmin. On väärin purkaa omaa huonoa pahaa oloa nyrkin välityksellä hevoseen. On väärin syyttää hevosta, vaan ensin kannattaa katsoa peiliin, koska sieltä löydät vastauksen helpommin. Hevonen ei voi puhua, joten on tärkeää, että sinä olet hevosen tulkki.

Kun ongelmahevonen on luotu, se hyvällä onnella pääsee sitä ymmärtävän ihmisen käsittelyyn. Ongelmat pystytään luultavasti korjaamaan ja voittamaan kärsivällisellä ja oikeanlaisella työllä. Ongelmahevoset ovat usein menettäneet myös luottamuksensa ihmisiin. Luottamus ansaitaan takaisin oikeanlaisella toiminnalla. Kun hevonen luottaa, ettei ihminen tee väärin, voi se pikku hiljaa luopua suojamuuristaan ja toimia yhteistyössä ihmisen kanssa. Jo pelkkä rentous ihmisen seurassa voi olla hevoselle suuri saavutus.

Luottamuksen täytyy olla molemminpuoleista. Myös ihmisen täytyy pystyä luottamaan hevoseen sekä itseensä. Itseensä luottaminen on tärkeää, jotta voi toimia johdonmukaisena johtajana hevoselleen. Mikäli käsittelet hevosta pelosta vapisevin käsin, etkä ole varma tekemisistäsi, niin mitä hevonen siinä tilanteessa voi tehdä? Ei ainakaan luottavaisesti kuunnella sinua ja toimia haluamallasi tavalla. Itse olen aina pyrkinyt käsittelemään Majuria johdonmukaisesti, enkä muista, että koskaan olisin pelännyt Majurin käsittelyä. Pelko on viimeinen asia, jota haluan tuntea hevosen kanssa vaikeassa tilanteessa. Mikäli huonokäytöksisen hevosen käsittely pelottaa, ei sitä kannata missään nimessä tehdä.

En ole tehnyt mitään taikatemppuja, joilla olen saanut Majurin kurittomuuden loppumaan. Olen näyttänyt Majurille rajat ja kärsivällisesti palkitsemalla oikeanlaisesta käytöksestä ja huomauttamalla huonosta, on Majuri pikku hiljaa tajunnut, mikä kannattaa ja mikä ei. Missään nimessä en ole halunnut tukahduttaa Majurin sisintä luonnetta, vaan nimenomaan korostaa sitä. Majuri on todellisuudessa herkkä ja ujo hevonen, joka oli vain tehnyt suojakseen uhmakkaan ulkokuoren.

En ole muovannut Majuria sellaiseksi, jonka minä sen haluaisin olla, vaan antanut Majurin olla sellainen kun on ja muuttanut omaa käytöstäni sen mukaan. Toki rajat täytyy olla ja kaikki hoitotoimenpiteet pitää sujua, mutta olen asettanut myös itselleni rajat mitä saan ja mitä en saa tehdä Majurille. Esimerkiksi jos Majuri ei juuri sinä päivänä pidä turhasta koskemisesta tai lääppimisestä, en ole niin tehnyt. Majuri ei vieläkään yleensä nauti sen päähän koskemisesta, joten jos olen aikeissa sitä päästä rapsutella ja huomaan, ettei Majuri ole samaa mieltä, jätän rapsuttelut mieluummin sellaiseen päivään, kun Majuri sitä haluaa. Hevosella täytyy olla siis myös omaa tilaa, johon ihmisellä on kuitenkin tarvittaessa oikeus tulla.  Nykyään olemme Majurin kanssa hyvin sujut ja voin tehdä Majurin kanssa melkein mitä vain, täydellä luottamuksella, mutta hevosen huomioiden.

Toivon, että ihmisten silmät avautuisivat heidän omalle käytökselleen. Myös minä haluan oppia enemmän peiliin katsomista. Ongelmahevosia ei synny tyhjästä ja vääränlainen tai välinpitämätön käytös lisää niitä. Ihmisten täytyisi myös puuttua enemmän näkemäänsä väärään kohteluun.  

Väärinymmärretyt, sisimmästään upeat hevoset ansaitsevat myös 

oikeanlaista kohtelua ja turvallisen ihmisen lähelleen.