Klinikalla vietetty yö ja pahoja uutisia

Kello on jotain seitsemän ja kahdeksan välillä sunnuntai-iltana. Teen Majurin ruuan valmiiksi, otan varusteet esille ja lähden hakemaan Majuria laitumelta. Minut nähdessään Majuri hirnuu, kävelee rivakasti portille ja jää odottamaan. Hörisee vielä, kun tulen lähemmäs porttia. Outoa, ei Majuri yleensä niin tee. Pieni paha aavistus nousee kurkkuuni.

Huomaan heti, että kaikki ei ole normaalisti. Majurin pää on turvonnut leuan alta ja poskesta, se on rauhaton ja tiputtelee ruokaklimppejä suustaan. Se ei tee kakkaa karsinassa odotellessaan. Päivystävä eläinlääkäri epäilee hampaissa olevan jotain. Se vaatii kiireellistä hoitoa, joten lähdemme viemään Majuria klinikalle yhdeksältä illalla.

Peräsuoli tutkitaan tukosten varalta ennen rauhoittavaa. Ei tukosta, uloste näyttää hyvältä ja suoli on pehmeä. Majurilta otetaan verikoe ja sille annetaan rauhoittavaa hampaiden tutkimista varten. Hampaista ei yllättäen löydy mitään muuta kuin pienen pieni raspausta vaativa koukku. Verikokeista selviää, että suolistossa on jotain ongelmaa ja Majurin keho on hieman kuivunut.

Majurin suoli ultrataan. Ultrakuvissa näkyy paksusuolessa todella lievää tulehdusta ja nestettä. Eläinlääkäri ei osaa sanoa, onko kyseessä krooninen juttu, joka vain tuli nyt sattumalta esille vai onko kyseessä akuutti tilanne. Majuri letkutetaan nenämahaletkulla. Eläinlääkäri suosittelee jättämään Majurin yöksi tarkkailuun ja letkutukseen, jos verikokeissa näkyvä suolistoon liittyvä arvo onkin akuutti. Majuri jää klinikalle.

Yöllä Majuri on kakannut normaalisti ja ollut normaalin oloinen. Veriarvoissa matalalla ollut arvo on kuitenkin laskenut entisestään. Majurilta otetaan matonäyte ja mahalaukku tähystetään. Ensimmäinen mahalaukun tähystysyritys menee pieleen, koska Majurilla on paastosta huolimatta vielä paljon heinää vatsassa. Majuri letkutetaan ja sitten odotellaan.

Seuraavalla tähystysyrityksellä nähdään koko vatsalaukku. Tulokset ovat odottamattomat. Lähdimme viemään Majuria klinikalle turvotuksen takia ja tulimme takaisin mahalaukussa olevan kasvaimen kanssa. Nyt odotellaan tietoa, onko kyseessä hyvän- vai pahanlaatuinen muutos. Hoito aloitettiin mahahaavalääkityksellä ja kolmen viikon päästä on kontrollikäynti. Siihen mennessä madotan Majurin ja saan tulokset kasvaimen laadusta. En voi muuta kuin toivoa, että tulokset olisivat hyviä ja kasvain olisi hoidettavissa. Nyt sitä alkaa arvostamaan niitä pieniäkin hetkiä, jotka on Majurin kanssa viettänyt. Toivon sydämestäni, että niitä olisi vielä edessäpäin.