Majurin energisyys - hyvä vai ei?

Pakkaset yhdistettynä vähän kevyempää liikuntaa saavaan Majuriin - hyvä vai huono yhdistelmä?

Kovien pakkasten takia (onneksi ne nyt hellittivät edes hetkeksi ja liikuntaakin on pystynyt lisäämään) olen joutunut liikuttamaan Majuria viime viikkoina vähän kevyemmin. Majuri on ollut toisaalta mukavan energinen ja innokas, mutta toisaalta taas käyttää energiansa helposti kyttäilyyn ja alta juoksemiseen.

Maastossa on ollut kiva, kun Majuri on ollut innokas ja kulkenut reippaasti kuulitte oikein, jopa Dessi on välillä meinannut jäädä jälkeen, kun possu on lähtenyt porhaltamaan käyntiä, muttei ole kuitenkaan häslännyt tai säikkynyt mitään. Yksi päivä viime viikolla kentällä ratsastellessa ei ollut kuitenkaan kiva, kun Majuri olisi vain halunnut katsella ympärilleen korvat tötteröllään ja hölkytellä menemään, kun minä selässä yritin pyytää vähän keskittymistä. Energisyydestään johtuen Majuri jopa vei minua ja luisti tuntumalta.

Kuva otettu melkein tasan vuosi sitten. Tässä Majuri luistaa avuilta pois ja vie minua.

Kun Majuri vie, se ei ole sellaista kaahausta, vaan se salakavalasti luistaa alta eikä ole ollenkaan tuntumalla, vähän kuin liukas saippuapala. Onneksi tämä oli taas korjattavissa pienten pidätteiden ja istunnan vahvistamisen avulla, jolloin sain pikku hiljaa ratsastettua Majuria takaisin kuulolle. Kun Majuri oli tuntumalla, pääsin ratsastamaan enemmän myös pohkeilla kohden ohjaa, jolloin Majurin liikkuminen oli lopulta todella kiitettävää!

Aina, jos Majuri on kovin energinen ja menohaluinen, yritän ajatella, kuinka saan suunnattua energian oikeisiin asioihin? Majuri saa olla energinen, kunhan se energia on suunnattu pontevaan ja lennokkaaseen askeleeseen niin, että Majuri kuitenkin pysyy tuntumalla. Reipas saa olla, muttei kiikuttaa. Reippaalle Majurille teen paljon pieniä tehtäviä ja pyydän hiljentämään hyvään tahtiin niin, että temmokkuus kuitenkin säilyy ja takajalat tulevat hyvin mukana. Välillä helpommin sanottu kuin tehty, mutta yleensä lopputulos kyllä palkitsee!

Reippaus on aina mukava, mutta harvinainen lisä, jota Majurin selässä voi saada. Majurin energisyys on siis hyvä juttu, kunhan se pysyy niissä rajoissa, että Majuri on vain reipas - eikä sählää ja säiky tai tee mitään hullua. Reipasta Majuria täytyy eri tavalla aktivoida liikkumaan oikein, mutta on kiva, kun herraa ei tarvitse niin paljoa herätellä. Kun energian saa suunnattua hyvään, selän kautta kulkevaan liikkeeseen, ei ratsastaja voi muuta kuin nauttia!

-Kuulumisia-

Majurin energisyystaso on laskenut aikalailla normaaliin tasoon, kun liikuntaa on voinut lisätä, mutta jotain outoa Majurin liikkumisessa olen huomannut. Eilen annoin Iinan ratsastaa Majurin läpi ja itse katselin sivusta. Huomasin, että Majuri ei kunnolla käytä selkäänsä ja keinuttaa hassusti takapäätään. Takajalat näyttävät irralliselta osalta ja liike näyttää muutenkin epä-Majurimaiselta. Mietin, olisikohan Majurilla taas jumeja selässä, joten pyydämme hierojan taas käymään ja tekemään ylläpitohieronnan molemmille hevosille.

En tiedä onko Majuri vain selkälihaksia vailla vai vanhuusko sen selän on notkauttanut. Nimittäin varmaan viimeisen vuoden aikana Majurin selkä on alkanut pikku hiljaa muuttua mukavan pyöreästä ja pehmeästä epämiellyttäväksi istua ja luiseksi. Kovasti yritän päästä treenailemaan kunnolla, että kadonneet selkälihakset saataisiin takaisin, mutta voi olla, että vanhuuden myötä sitä samaa pyöreyttä ei enää koskaan tule.

Vaikka Majuri olisikin fyysisesti vanhentumassa, ei sitä henkistä nuoruutta voi kukaan viedä pois! Viime viikolla, kun Iinan kanssa juoksuttelimme hevoset liinassa, alle kymmenen minuutin sisään molempien liinojen lukot katkesivat. Ensin kentällä vapaana juoksi Majuri, joka muuten käytti tilaisuuden hyväkseen - juoksi ja käveli minua karkuun, eikä kyllä helpolla antanut kiinni. Kun Majuri oli taas ruodussa, napsahti saman tien Iinan liinasta lukko rikki ja Dessi juoksenteli hämillään vapaana. Hassua sattumaa ja pakkasesta heikentyneet lukot? En tiedä, mutta koomista se kyllä oli.

Kun Majuri osaa tämän jekuttamisen jalon taidon ja käyttää kaikki pienimmätkin tilaisuudet hyödykseen, on Dessi aina yhtä kuutamolla saatuaan tilanteen riehua vapaana. Dessi esimerkiksi päästyään kerran tallin pihassa vapaaksi, kävi hölkkäämässä kerran tallin ympäri ja tuli sitten Majurin eteen seisoskelemaan tylsistyneenä (ja kyselemään vinkkejä jekutuksen mestarilta). Samassa tilanteessa Majuri ei olisi tyytynyt hölkkäilyyn ja tullut itse kiinni otettavaksi, vaan olisi painellut karkuun minkä jaloistaan pääsisi. Nuo kaksi ovat kyllä niin toistensa vastakohdat, että täydentävät hyvin toisiaan.

Tähän postaukseen tulikin vahingossa hieman enemmän kuulumisia ja ajatuksia kuin olin ajatellut, mutta toivottavasti saitte taas kiinni siitä, missä mennään. Viikonlopulle olisi videopostaussuunnitelmia, mutta siitä lisää myöhemmin!