Käynti saa liian vähän huomiota

Kenttä on hieman liian koppura Majurin mieleen ja etukenkäkin meni putoamaan. Rullaillaan siis eteenpäin käyntihommien merkeissä. Niiden hommien, joista itse en henkilökohtaisesti pidä. Käynti on aina ollut minulle Majurin kanssa se tylsin askellaji ja olenkin jättänyt sen liian vähälle huomiolle, sanonut itselleni käynti ei ole Majurin vahvuus ja niin asia tulee aina olemaan.

 

Tulisiko asia olemaan näin, jos kiinnittäisin käyntiin enemmän huomiota? Uskon, ettei käynnistä välttämättä saisikaan Majurin vahvinta askellajia, käveleehän Majuri jo luonnollisesti niin hassusti ja hitaasti. Mutta työstämällä sitä saisi kehitettyä, aivan varmasti.

 

Eilen, kun ravia tai laukkaa ei voinut ratsastaa, olin jälleen jäämässä ratsastuksessa köpöttelytasolle, koska pystyimme ratsastamaan vain käyntiä. Tajusin kuitenkin taas (hyvä minä!), että käynnissäkin voi ja pitää työskennellä aivan samalla tavalla kuin muissakin askellajeissa.

 

Varustin siis itseni aivan erilaisella asenteella ja aloin vaatimaan Majurilta kunnollista käyntiä. Selkä pyöreänä ja takajalat mahdollisimman hyvin rungon alla. Majurin käynti, niin kuin Majuri sitä haluaisi mennä, on hidasta ja haahuilevaa. Yleensä työskentelen käynnissä vasta ravin jälkeen, koska silloin Majuri on herättelyjen jälkeen paremmin kuulolla ja reippaampi. Mutta tällä kertaa se ei ollut mahdollista, joten käyntiä piti ratsastaa paljon eteenpäin.

 

Kun Majurin käyntiä ratsastaa, siitä saa eteenpäin pyrkivämpää, mutta tahti on usein silti hidas. Eilen, vaikka Majuri käveli hitaasti, astui se silti kuitenkin hyvin rungon alle ja pysyi hyvin pohkeiden välissä. Olin itseeni ja pontukseen tyytyväinen, saimme startattua hyvin uuden tavoitteemme.

 

Uusi tavoitteemme on uhrata (myös sitten kun kenkä saadaan takaisin) jokaisesta ratsastuskerrasta enemmän aikaa käyntityöskentelylle. Saamalla käyntiä paremmaksi, luulen, että myös muut askellajit helpottuvat. Enkä voi jättää yhtä askellajia niin pahasti huomiotta omien mieltymysteni takia.

 

Tästä hetkestä lähtien lupaan kiinnittää huomiota käynnin laatuun ja työstää sitä eteenpäin. Miksei käyntiä voisi ratsastaa niin kuin muitakin askellajeja? Niin, miksei. Ehkä onnistun tekemään käynnistä yhtä miellyttävän askellajin kuin muutkin ovat.

 

Työstättekö te kaikkia askellajeja yhtä paljon vai jääkö jokin askellaji vähemmälle huomiolle?

 

Voinko jo huokaista

...helpotuksesta?

Pääsin Majurin selkään kunnolla pitkästä aikaa eilen ja arvatkaa mitä. Majuri tuntui normaalilta, virkeältä ja halusi liikkua. Selässä teki mieli vain nauraa, antaa Majurin mennä niin lujaa kuin tahtoi. Ja hymyilinhän minä, annoin itselleni luvan olla edes hetken aikaa helpottunut ja onnellinen. Jos kävisikin niin huonosti, että vaiva tulisi takaisin, olisin ainakin hetken aikaa nauttinut hyvästä hetkestä.

Majuri jopa laukkasi. Ajattelin, etten nosta laukkaa ollenkaan vielä, etten joudu pettymään, mutta Majuri jopa tarjosi sitä ja niin laukka nousi, tuosta noin vaan. En keskittynyt mihinkään laukassa, olin vain hämmentynyt ja helpottunut, kun Majuri halusi ihan itse laukata kenttää ympäri. Annoin laukan jatkua hetken, Majuri oli innoissaan.

Miksi Majuri nyt voikin yhtäkkiä paremmin? Epäilen, että ongelma johtui kuitenkin madoista, joita ei matotutkimuksessa näe, koska varmuusmadotuksen jälkeen Majuri on alkanut liikkua ilman ongelmia. Toivottavasti ongelmaan saatiin nyt ratkaisu.

Mutta niinhän se on, että hevosenomistajaksi ei synnytä, vaan opitaan. Majurin oireetkin olivat niin epäselvät, että klinikaltakin sanottiin, että seuraile vaan tilannetta, eikä puhuttukaan madoista. Majurilla oli oireina haluttomuutta ja mahan turvotusta, mutta muuten punkero ei kyllä laihtunut tai karva näyttänyt huonolta.

No, toivotaan, että ongelma on tällä ratkaistu ja olen taas hieman viisaampi hevosenomistaja ja voidaan astella kohti seuraavaa haastetta. Ehkä viimein voin myös aloittaa ajatuksieni uhraamisen satulan ostolle. Olen niin monta vuotta haaveillut koulusatulasta, että en oikein voi vielä uskoa, että kohta sellainen voi todellakin olla minun. Pidetään peukut siis pystyssä!

Hassu, hölmö ja punkero pontus! (kuva elokuulta)

HIHS huumaa 2013

1

2

Muutaman vuoden tauon jälkeen lähdin tänään katsomaan Horse Show'ta Iinan kanssa. Tapahtuma oli ihan mukava, ehdottomasti parasta oli 160cm esteluokan katselu. Ovat ne esteratsastajat vain tajuttoman hulluja, kun uskaltavat sellaisia esteitä hyppiä, huhhuh! 

3

4

Vähän kouluratsastustakin ja yksi liekkishow tuli katsottua ja muutahan ei ohjelmassa oikein edes ollut. Liput Horse Show'hun ovat mielestäni aivan tajuttoman kalliit ja jos en olisi saanut ilmaislippuja, en olisi tapahtumaa edes mennyt katsomaan. Expo-alue oli mielestäni ihan okei, mutta mitään suurempia koukuttavia tarjouksia ei ollut, enkä tehnyt kuin yhden ostoksen.

5

6

7

Ostin Majurille riimun. Ehkä siis turhimman tavaran, mitä vaan voi ajatella, koska meillä riimut kuluvat niin hitaasti, että saattavat olla käytössä monta vuotta. Viimeisimmän riimun olenkin ostanut muutama vuosi sitten Horse Show'sta ja olen ajatellut, että en kyllä riimua ainakaan osta. Mutta minkäs teet, kun Iina yllyttää ja tarjous oli ihan hyvä.

8

9

10

11

12

Lempparikuvasi?

Olin tehnyt hienon koostevideon päivästä, kunnes Movie Maker sanoi itsensä irti ja videoni jäi harmillisesti viittä vaille valmiiksi. Eikä se siitä valmistu. Harmittaa kyllä, koska yleensä en innostu videoita tekemään ja olin vaivalla kuvannut materiaaliakin. Noh, eipä sille mitään voi. Joudutte tyytymään tähän pieneen selitysvideoon ja kuviin.

LINKKI VIDEOON