Pesupäivä ja ruskeaksi muuttunut hevonen

1

Helle on meidän osaltamme muuttanut hikitreenit kevyempään jumppaan ja tavallista useampaan vapaapäivään. Ratsastamassa on voinut käydä ainoastaan illalla, vaikka tuntuu, että vielä seitsemänkin aikaan on tukahduttavan kuuma. No, viime viikko otettiinkin sitten vähän kevyemmissä merkeissä. Saa nähdä kuinka energisen tapauksen löydän tänään laitumelta!

maanantai Rankka puomitreeni

tiistai Keskirankka (laukka)koulutreeni

keskiviikko Vapaapäivä

torstai Käynti-ravi-maasto 10km

perjantai Ilman satulaa maastoköpöttely

lauantai Pesupäivä/Vapaapäivä

sunnuntai Vapaapäivä

Maanantaina otin itseäni niskasta kiinni ja raahasin puomit mukaan treeneihin. Asettelin neljä puomia pääty-ympyrälle, tasaisin välimatkoin toisistaan. Jos suoraan sanotaan, niin en pidä yhtään puomitreeneistä Majurin kanssa. Majuri ei osaa mennä puomeja ja kompuroi todella helposti niihin. Mieluiten se ylittäisi ne käynnissä ja pysähtyisi puomin eteen, että saa aseteltua jalat oikein. 

Tällä kertaa helle taisi vielä rokottaa Majurin innokkuutta ja minun keskittymiskykyäni. Pidin harjoituksen todella simppelinä, ylitin puomeja ensin ravissa ja sitten laukassa. Laukassa ne sujuivat jopa paremmin kuin ravissa, mutta askeleiden kanssa sai olla tarkkana. Välillä tuntui siltä, ettei Majuri kuuntele apujani ollenkaan ja lähti puomeille aivan omalla tyylillään tai kiilaamaan suht pieneltä ympyrältä ulos. Lopetimme harjoitukset kuitenkin tyytyväisin mielin. 

Tiistaina Majuri oli aluksi todella jäykkä ja sain alkuverkkailla melko pitkään, että sain Majuriin vetreyttä. Tein alkuravailujen jälkeen melko pitkät laukkaosuudet ja sain Majurin kivan letkeäksi. Oikeaan kierrokseen sain työstää laukkaa aika pitkään, ennenkuin sain pari hyvää askelta irti. Loppua kohden ruuna porskutti menemään erittäin hyvin, joten kärsivällinen verryttely palkittiin taas!

2

Loppuviikko sujuikin maastoilun ja vapaapäivien merkeissä. Hauska juttu, jonka sain tietää torstaina maastolenkillä on se, että kymmenisen kilometrin päässä talliltamme sijaitsevat maastot, joissa Majurin kanssa aloitimme 7 vuotta sitten ja vietimme unohtumattomia hetkiä aina vuoteen 2011 asti. Näihin tuttuihin maastoihin pääsee hyvin hiekkateitä pitkin, eikä matkakaan mikään aivan hirveän pitkä ole. Pääsemme siis silloin tällöin verestämään muistoja hiekkakuopille ja tuttuihin, satoja kertoja koluttuihin maastoihin. Ihan huippujuttu!

Lauantaina päätin suorittaa Majurin pesuprojektin ja pestä vuoden pölyt pois. Urakassa avusti Jasu, ja tänä vuonna pesuprojekti sujui aika kivuttomasti, kun lämmintä vettä oli helposti saatavilla ja letkulla oli helppo huuhdella. Kuivuminenkin kävi nopeasti helteen ansiosta. Tuttuun tapaan täytyi pesuprojektin päätteeksi ottaa kuvia ja Jasu sai tällä kertaa olla kameran takana.

Majuri oli hieman hankala kuvattava, ötökät kiusasivat ja syöminen olisi ollut mielenkiintoisempaa kuin kameralle poseeraaminen ja paikallaan pysyminen. Onneksi Jasu sai napattua onnistuneita otoksia ja tämän postauksen kuvat ovat kaikki Jasun ottamia lauantailta.

Huomasimme tai järkytyimme siitä, kuinka ruskeaksi Majuri onkaan muuttunut! Aurinko on haalistanut sen värin paikoitellen aivan vaaleanruskeaksi, eikä se ole muistaakseni koskaan aikaisemmin ihan noin vaaleaksi muuttunut tai sitten muistini pettää pahemman kerran. Hassua saada aina kesäksi ruskea hevonen mustan sijaan. Käykö teidän mustanruunikoille samalla tavalla kesäisin?

3 - Tämän hetkinen tilanne, massaa on tullut todella paljon lisää kevääseen verrattuna. Roikkomahakin varmasti lähtee taas sulamaan, kun laidunkausi on ohi.

4 - Majuri ja Majurin pieni pää :)

5

6 - Kalju ja tukkahirmu...

7 - Onko jollakulla muullakin ongelmana mustan ja valkoisen kuvaaminen samassa kuvassa? Majuri on tumma ja minä olen kuin valkoinen lakana, joten kuvien ottaminen on todella haastavaa niin, etten minä ole liian loistavan valkoinen ja Majuri ei huku varjoihin.

8 - Syöminen kiinnostaa paaaljon enemmän kuin tyhmät kuvat!

9