Kuinka olemme kehittyneet kuudessa vuodessa

Kun mietin meitä vuonna 2007 ja katselen vanhoja kuvia, tulee epäuskoinen tunne, olemmeko me tosiaankin tuossa? 

Ensimmäiset vuodet Majurin kanssa tuntuvat kovin etäisiltä ja sumuisilta. Minusta tuntuu, että olisimme jo ikuisuuden olleet tässä pisteessä, missä olemme nyt. Vaikka ei se niin ole. Meidän tiemme tähän pisteeseen kesti vuosia. Kunnon kohentaminen, tasapainon parantaminen, luottamuksen saaminen. Ne ovat kaikki isoja asioita, joiden saavuttamiseen on mennyt todella paljon aikaa.

Aika kultaa muistot, eikös se niin mene? Nyt voin hymyssä suin, hieman naureskellen, miettiä niitä aikoja, vaikka silloin hermot paloivat aika usein ja tuntui ettei mikään suju. Oli hyvä, että olen saanut kokea Majurista myös sen puolen. Eihän Majuri muuten olisi se Majuri, joka se on nyt. Enkä tuntisi sitä niin perusteellisesti.

Voit tutustua näiden kuvien avulla meihin ennen ja jälkeen. Saat pintaraapaisun siitä, miten olemme muuttuneet vuodesta 2007 tähän päivään, vaikka kuvat kertovatkin vain pienen osan totuudesta.

Ennen kuin joku kysyy, niin vuosi 2011 ei ole jäänyt vahingossa välistä, vaan Majuri sairasteli ja oli leikkauksessa sinä vuonna, joten ratsastukset jäivät siltä vuodelta lähes kokonaan pois ja takapakkia tuli jonkun verran.

Ravi

Ravi on ollut kaikkein helpoin työstettävä Majurin kanssa, vaikka vieläkin korjattavaa toki löytyy. Majurilla on melko maahan sidottu askel ja kaikkein vaikeinta onkin ollut saada se liikkumaan eteenpäin. Hyvä tahti alkoi löytyä melko nopeasti ja nykyisin Majuri on omasta mielestäni miellyttävä ratsastaa.

Laukka

Laukka on kehittynyt huomattavasti hitaammin kuin muut askellajit ja olemme ottaneet isoja harppauksia eteenpäin vasta aivan viime vuosina. Majurin laukka on aina ollut hieman koheltamista ja sitä täytyy tukea paljon, jotta hyvä tahti säilyisi. Laukan osalta olemme vasta pääsemässä siihen pisteeseen, johon tavoittelen. Paljon on vielä kehitettävää.

Esteet

Esteiden osalta olemme saaneet varmuutta ja voimaa hyppyihin. Majuri ei ole koskaan ollut mikään estetaituri. Hullut hypyt ja epävarmuus ovat aina olleet mukana esteillä, mutta nykyisin huomattavasti vähemmän. Vaikka nykyäänkin Majuri vielä saattaa kompuroida esteillä ja tehdä hulluja loikkia, se yleensä imee hyvin esteille ja tulee melko hyvässä tahdissa eikä enää juurikaan kieltele.

Paljon olisi kerrottavaa ja näytettävää ja kaikkea en pysty koskaan selittämään. Osa asioista on vain pääni sisällä hyvässä tallessa, osa asioista on unohtunut.

Olen Majurille todella kiitollinen näistä kaikista vuosista, mitkä se on minun kanssani kulkenut. Majuri on opettanut, näyttänyt miten voi tehdä ja miten ei voi tehdä. Samoin kun minä olen opettanut Majurille, kuinka tulee toimia. Emme ole kaatuneet vastoinkäymisistä, vaan saaneet uutta voimaa jatkaa. Olemme kulkeneet pitkän matkan ja käyneet monet haasteet läpi. Enkä antaisi tätä aikaa mistään hinnasta pois.