Välillä tuntuu kaukaiselta ajatukselta, että me joskus päästäisiin takaisin siihen kuntoon mitä oltiin ennen vuoden sairasteluja. Kolme vuotta sitten. Se on järkyttävän pitkä aika. Voi toki olla, että mieleni ja muistini tekee tepposet, emmekä olleet silloin sen paremmassa kunnossa kuin nytkään. Mutta silti. Tuntuu kuin emme etenisi yhtään. Junnaamme vain paikoillaan.
Ja mitä tulee minun ratsastukseeni. Aivan täyttä kuraa. Hevosessa ei oikeasti ole mitään vikaa, Majuri yrittää aina parhaansa, mutta itse olen ollut viime päivinä jotenkin kovin avuton selässä. On ollut taas se aloittelijafiilis, josta olen aikaisemminkin kertonut täällä. Kaikki menee pieleen, eikä osaa tarttua itseään niskasta kiinni ja tehdä asialle jotain!
Mitä tulee sitten eiliseen. Pitkästä aikaa luottokuvaaja Jasu tuli meitä kuvaamaan kentälle. Pitkästä aikaa sain ratsastuskuvia. Pitikö sen päivän juuri sitten olla se päivä, kun mikään ei onnistu. Olo on kuin perunasäkillä ja aivot ovat puuroa. Majuri on tahmainen tahmakavio. Mikään ei kulje. Ei hevonen eikä ajatukset.
Eikä siinä vielä kaikki. Majurilla on nyt pidemmän aikaa ollut toisinaan oikea kylki hieman jumissa. Nyt se on viime päivinä näkynyt ainoastaan oikeaan kierrokseen otetuissa laukoissa. Tämä vasta latistaakin mielialaa, kun oikeaan suuntaan laukat sujuvat niin huonosti ja laukka on aivan nelitahtista. Toivon (ja tiedän), että tämä on ohi menevää, mutta silti. Kyllä se kirpaisee, kun laukka yhtäkkiä onkin aivan surkeaa. Ja en pysty tekemään asialle mitään.
Jatketaanpa tätä listaa yhdellä pienellä asialla. Majuri on aivan hirvittävä lihapulla! Se on kyllä sitä joka vuosi, turpoaa kuin pullataikina. Mutta onhan se nyt aikamoista, kun ruuna näyttää siltä kuin mahassa kasvaisi joku toinenkin. Ja vieläpä ihan hyvin liikuntaa saava ruuna. Kaikkea ei voi vaan ymmärtää. Ehkä Majurilla vain on yhtä kovat syömishalut kuin minulla. Omistajaansa tullut.
Näiden masentavien alkusäestyksien jälkeen voitte katsoa nämä kuvat eiliseltä. Tahmakavio ja perunasäkki esittäytyvät!
 |
| Mutta en vaihtais, vaikka olis kuinka tahmakavio ♥ |
ompa se kyllä tosiaan pullea :D mutta hienoja olette silti :)
VastaaPoistaJep :D Ja tuntuu, että se on pyöristyny ihan hetkessä :D Kiitos :)
Poistaoi vitsit ottaisin sun istunnan itelleni vaikka heti, istut niin ihanan suorassa, itellä kun toi könötys on aika arkipäivää....
VastaaPoistaOikeastiko, kiva kuulla! :) Mutta meillä kaikilla on omat huonot jutut, minulla on katseen, käsien ja jalkojen kanssa kyllä ongelmia.
PoistaIstunnassasi ei varsinaisesti vikaa ole, mutta kädet seikkailee siellä sun täällä. Nyrkit pystyyn ja kyynerpäät kylkii ;)
VastaaPoistaJep, en sanonutkaan, että istunnassani olisi jotain vikaa, minulla vain on sellainen aloittelijafiilis ollut tässä viime päivinä, enkä osaa tehdä mitään :D Mutta onneksi se menee ohi (toivottavasti) :)
PoistaIhana miten kevyeltä ohjasotteesi näyttää tuossa laukka(?)pääkuvassa :D Katsoin sitä ihan pitkän aikaa! (ps. en tiedä mikä tämän kommentin idea oli :D)
VastaaPoistaTosi ihana ja erilainen kommentti :) Kiitos! :D
PoistaVälillä tuntuu, että se ohjasote on vähän liiankin kevyt, kun ohjat välillä tuppaavat roikkumaankin :D
te meette niiiiin hyvin ja heppa on IAHANA!!!
VastaaPoistaOi, no kiitoksia :)
PoistaMajuri on kyllä hieno! :) totta puhuen se on kyllä aika pulle :D on ollut ruoka-aikana kotona;)
VastaaPoistaKiitos! :) Heh, no eikö olekin :D En ymmärrä miten se voi lihota noin paljon, vaikka ei lomailekaan :D
PoistaHaha ihana postaus, kirjotat tosi hyvin + ihania kuvia :D
VastaaPoistaVoi kiitos paljon Merika :)
PoistaValmennukseen/valvovan silmän alle molemmat hopihopi! 8)
VastaaPoistaPitäis! Sähän voit olla se valvova silmä :)
PoistaOi te meette tosi hyvin :)
VastaaPoistaHieno Majuri ja hyvinhän sä ratsastat, huijasit vaan !
Ai kiitoksia :) Olis se voinu mennä paremmin! ;)
PoistaOhitse tuo fiilis menee älä huoli! :) Me kävimme ensimmäistä kertaa tamman kanssa pyhänä yksityistunnilla, ja voi luoja miten sainkaan olla ylpeä hevosesta. Opettaja antoi myös hyvin palautetta ja oli juuri meidän tyylinen, joten yhteistyötä on hyvä jatkaa.
VastaaPoistaEn olisi koskaan uskonut, että läpimurto laukassa tapahtuu täysin vieraalla paikalla valvovan silmän alla - riitti että toinen muistutti miten pitäisi ratsastaa. Sinullakin voi olla vain jokin pieni palanen hukassa, ei mitään erityistä. :) Meille ainakin opettaja sanoi tunnilla, että mielummin raipalla pyytää hevosta eteen ja pitää silti tuntuman koko ajan kuin että jalalla jatkuvasti - ettei hevonen turru ja jalka jännity etc. Se kyllä toimi meillä heti, sain myös jalan heti rennoksi ja hevonen liikkui paremmin. :)
Niin se on kyllä aina mennyt ohitse, joten toivottavasti nytkin :) Pitäisi minunkin kyllä päästä oikeasti pitkästä aikaa valmennukseen, niin joku voisi kertoa mitä minun pitäisi tehdä. Saisi taas uutta innostusta ja näkökulmaa tuohon hommaan :) Ja luulen, että se on nimenomaan juurikin joku pieni palanen, mikä pitäisi loksauttaa paikalleen!
PoistaIhanaa, että teillä on sujunut hyvin! Tsemppiä teille jatkoon :)