perjantai 16. lokakuuta 2015

Hyvää palautetta on vaikea uskoa

 "Teillä meni hyvin tänään."  

Miten vaikeaa onkaan ottaa hyvää palautetta vastaan. Tekisi mieli hieman vähätellä, luikauttaa pieni lause väliin, että laukka oli aika kaahottavaa, en pystynyt vaikuttamaan hevoseen tarpeeksi, se ei ollut avuilla ja vasenta pohjetta en saanut millään läpi. Hetkonen, mutta valmentajahan juuri sanoi, että meillä sujui hyvin.

Olen yrittänyt kiinnittää huomiota siihen, että ottaisin hyvän palautteen vastaan ja uskoisin siihen aidosti. Tiedostan useat virheeni, mutta hyvät puolet jäävät usein huomaamatta, kun keskittyy ainoastaan niihin huonoihin. Olen kuitenkin viime aikoina myöntänyt itselleni, että joskus myös minä voin onnistua ja siitä saa olla tyytyväinen. Vielä tyytyväisempi olen, kun kuulen varmistuksen valmentajankin suusta.



Viikko sitten tiistaina pääsimme siis jälleen valmennukseen ja fiilikset valmennuksen jälkeen olivat pääsääntöisesti aika hyvät. Minusta tuntuu, että Jaska muuttuu kerta kerralta paremmaksi ja yhteistyömme helpottuu. Tottakai virheitäkin tulee, huonoja päiviä osuu kohdalle ja aina ei suju, mutta olen tajunnut, etteivät ne pienet virheet meitä kaada. Niistä oppii ja niistä täytyy vain ottaa opikseen. 

Minulla on palava jano ja motivaatio treeneihin tällä hetkellä. Satulaongelma on toistaiseksi selätetty (ensi viikolla tulee estesatulakin ja pääsemme aloittamaan hyppäämisen!), hevonen liikkuu pääasiassa hyvin ja tuleva talvikaan ei haittaa, lähinnä pieni pakkanen vain piristää. Meillä on puitteet kohdillaan ja elämä hymyilee. Annan sille luvan hymyilläkin. Olen niin innoissani odottamassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja olen innoissani tekemässä töitä sen kaiken eteen.

Valmennuksessahan Jaska juoksi hieman alta, eikä se vasen pohje oikeastikaan meinannut millään mennä läpi. Eli paremminkin olisi voinut mennä. Laukkahan oli pitkästä aikaa melkoista vauhtijuoksua ja mielestäni huonompaa kuin se on ollut, mutta siinäkin saatiin lopulta onnistuminen ja tuntui, että Jaska kävi siellä avuillakin. Saimme kotiläksyksi harjoitella tuota uran sisäpuolella laukkaamista, jotta ne ulkoavutkin sieltä löytyisivät ja niitä pääsisi käyttämään paremmin myös laukassa.



Linkki videoon.

Omat virheet täytyy tiedostaa ja niitä täytyisi yrittää korjatakin, mutta välillä voi katsoa itseään vähän lempeämmin ja miettiä, että mikä oli ratsastuksessani hyvää ja säilyttämisen arvoista? Omaan silmään istuntani on parantunut verrattuna lähtökohtaan ja on jotenkin vakaampi. Ja vaikka pakka välillä hajoaakin, on niitä onnistumisiakin joukossa. Ainakin hetkittäin.

9 kommenttia:

  1. Oijoi, näyttää upealta! Oppisipa vielä itsekin joku päivä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Oppilaita tässä ollaan mekin vielä ;)

      Poista
  2. Kivan näköistä :) Kiinnitin vain huomiota, että Jaska pitää häntäänsä vasemmalle puolelle nostettuna. Oma heppa pitää häntää myös vähän vinossa, mutta oikealle. Sillä on oikea takanen heikko ja oikealla puolella lanteessakin vanha lihasvamma. Jäin vain miettimään, että kertookohan tuo hännän asento heikkoudesta vai liekö vain tapa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :) Liittyy varmastikin Jaskan vinouteen tai oikeaan heikompaan puoleen, se aina välillä kantaa sitä noin, nyt taas viime päivinä kantanut suorassa.

      Poista
  3. Ihanan näköistä menoa videolla, Jaskalla on niin liitävät ja matkaavoittavat askeleet! Ja noin nuorena vieläpä... Kuule, siitä tulee vielä tosi hieno, sano minun sanoneen. Otathan sitten videota ja kuvia, kun pääsette hyppäämään? Luulenpa, että monia muitakin kuin minua kiinnostaa todella paljon nähdä Jaskan hyppäävän ;) Muuten, mistä löydät kuvaajia? Kysytkö tallikavereita? Minulla ei ole kuvaavia kavereita, haluaisin kuitenkin nähdä, miltä näytän ratsastaessa. En tiedä, kehtaanko kysyä vähän vieraampia tallikavereita kuvaamaan, vähän niin kuin töihin... Ammattilaisesta en viitsisi maksaa, kun tarkoitus on vain nähdä vähän miltä näyttää, eikä mitään huippuhienoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset kivoista kehuista ja kommentistasi :) Täytyy yrittää saada jotain todistusaineistoa, kun päästään hyppelemään ;)

      Kuvaajana minulla on nykyään yleensä joku kaveri tai Jaskan hoitaja, tallikavereita en ole viitsinyt asialla häiritä ;D Ja tietty tuosta tallin filmme-järjestelmästä on apua.
      Voisithan sinä pyytää jonkun ei-kuvaavan kaverin vaikka videoimaan, sen luulisi onnistuvan, vaikkei osaisikaan muuten kameraa käyttää tai kuvia ottaa. Tai tuskinpa tallikavereitakaan haittaa, jos muutaman kuvan pyytäisi ottamaan. Tai jos ei yhtään apukättä löydy, niin laita kamera videoimaan kentän laidalle itsekseen ;)

      Poista
    2. Kiitos vinkeistä! Harmi kun ei ole hoitajaa tai edes vuokraajaa. Joku apukäsi tallille olisi kyllä kätevä, voisi vähintään sitten kuvaamaan orjuuttaa. Täytynee kysyä joltakin kuvaustaidottamalta kaveriltani, vaikka oma kamerani onkin laaduton pokkari. Mitäs sitten, näkeepähän edes jotenkin miten siellä satulassa pompin :) Videoiminen on kyllä varmaan helpompaa, kuin kuvaaminen. Niin ja se yksinäinen kamerakin olisi kyllä kätevä keino jos en ketään sinne saa. Pitääpä viritellä!

      Poista
  4. Sinut on haastettu: http://glenperoakaelvis.blogspot.fi/2015/11/kuvahaaste-mita-hevosen-omistaminen-on.html :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, täytyy käydä katsomassa :)

      Poista