maanantai 26. toukokuuta 2014

Toivonkipinä


Hetkeksi aika on kuin seisahtunut.
Päivät kyllä kulkevat eteenpäin, mutta kaikki minussa tuntuu pysähtyneen.
Ympärillä kukat avaavat nuput, sitten kukkivat.
Minä odotan, en muutu miksikään.
Leijailen tässä hetkessä, tietämättä mihin olen menossa.
Tunnen kaiken, mutta katselen vain vierestä. 
En saa kiinni mistään pysyvästä, pelko repii minut kauemmas.
Takerrun sinuun lujasti, en päästä irti.

En uskalla liikahtaa, en saa hengähtää.
Etten puhalla sitä pois.
Pieni pysäyttävä hetki, varovainen sisällä kupliva ilo.
Murskataanko se maahan vai poiminko jo sirpaleita?
Satutanko itseni?
Aika on seisahtunut ja minä odotan. 




Karkaatko, jos en purista niin lujaa?
Pysy vierelläni vielä pitkään.
Ole täällä kun itken.
Tartu ilooni.
Kuuntele kanssani tätä hetkeä.
Voisiko tässä olla uusi alku?


Rakastuin näihin Jasun ottamiin siluettikuviin, joihin on vangittu kaunis pieni hetki. Iinan ottamiin laidunkuviin, joissa näkee tyytyväisen hevosen. Rakastuin tunteeseen, joka tuli pitkän matkan päästä takaisin luokseni: Kaikki on hyvin, Oona. Tuo tunne kävi toisaalla, mutta nyt tuntuu, että se on palannut.

Onko tässä uusi alku? Minulla on vahva tunne siitä. Voisinko jo unohtaa Majurin kanssa olleet ongelmat? Tunne sanoo kyllä, järki käskee hillitsemään iloni. Kaikki voi hetkessä palata takaisin siihen huoleen ja repiä minusta sen ilon irti. Ja se sattuu. Se syö minua pala kerrallaan.


Huomaan taas, että pienikin hetki voi olla tärkeä ja merkityksellinen. Eilen huomasin, että Majuri käveli innoissaan ja reippaasti kentälle kanssani. En edes ollut huomannut sen innokkuuden puuttumista, kunnes se eilen tuli takaisin. Eräs toinen päivä huomasin, että Majurin maha ei ole enää niin pinkeä. Toivon, että en kuvitellut sitä.

Odotutan riemuani vielä hetken. Annan sen tunnustella ensin maaperää. Toivon, että kohta voin päästää sen vapaaksi. Toivon, että toiveeni Majurin parantumisesta olisi pian totta. Jospa tämäkin haaste on tehty voitettavaksi.

 Se kasvaa suuremmaksi sisälläni, minun toivonkipinäni.


keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Hevosen omistamisen plussat ja miinukset

Hevosenomistaja-teemalla näyttää postaukset jatkuvan, kun sain lukijalta idean kirjoittaa hevosenomistajana olemisen hyvistä ja huonoista puolista. Mikäli mieleesi tulee vielä jokin hevosen omistamiseen liittyvä postausidea, voit vinkata siitä minulle.






Ensimmäisenä hyvänä puolena minulle tulee mieleen se, että hevosen kanssa saa touhuta ja ratsastaa niin paljon kun vaan jaksaa eikä kukaan kiellä (kunhan tietysti mennään hevosen ehdoilla ja järkeä käyttäen). Hevosen kanssa voi tehdä paljon muutakin kuin ratsastaa ja ihan vaan hevosen rapsuttelu tai vaikka karsinan siivous voi olla kivaa piristystä päivään. Etenkin kun se hevonen on se oma hevonen. Myös kilpaileminen ja valmentautuminen on yleensä oman hevosen kanssa mahdollista.

Oman hevosen asioista saa päättä itse ja tehdä asiat parhaaksi näkemällään tavalla. Ei tarvitse kysyä lupaa saako hevosella tehdä sitä tai tätä, syöttää tuota tai tätä tai ostaa jonkun hyödyllisen tavaran, vaan saa aivan oman harkintakyvyn mukaan päättää asioista. Hevosenomistaja oppii myös sitä kautta vastuuta, josta voi olla hyötyä muussa elämässä.

Kun yhden hevosen kanssa touhuaa koko ajan, oppii samalla tuntemaan oman hevosensa hyvin ja pääsee kehittämään suhdetta hevoseen. Hevosesta saa hyvän ystävän, ainakin toivon, että hevosenomistajat kehittäisivät suhdettaan hevoseen muutenkin kuin selästä käsin.

Vapaa-aika tulee vietettyä tallilla, eikä ainakaan pääse tylsistymään. Omaan hevoseen pääsee panostamaan kaikkensa ja panostuksen jäljen myös näkee hevosestaan. Hyvinvoiva hevonen usein käyttäytyy hyvin ja pysyy paremmin terveenä. Ratsastaessa saatu läpimurto aukaisee aina uusia ovia ja jokainen yhteistyössä sujuva askelkin on suuri voitto ratsastajalle. Tällaisia onnistumisia ei välttämättä pääse koskaan kokemaan ratsastuskoulussa. Yhteinen kehittyminen ja matka hevosen kanssa on aina erityinen ja palkitseva.

Oman hevosen kanssa ei myöskään ole vaaraa, että ratsu vaihtuisi joka ratsastuskerralla. Vastoinkäymisiä, vastaiskuja ja alamäkiä tulee aina olemaan, mutta kun niistä selviää voi olla entistä iloisempi ja onnellisempi tulevista yhteisistä hetkistä. Tämän jälkeen hevosen kanssa oleminen ja tekeminen on jälleen parempaa kuin ennen vastaiskuja.

Oman hevosen kanssa myöskin joutuu opettelemaan nöyrtymistä. Hevosenomistajaksi opetellaan ja kasvetaan ja useinkin juuri kantapään kautta, kun suunnitelmat eivät menneetkään niin kuin ajatteli. Kukaan ei ole täydellinen ja aina voi kerätä tietoa ja oppia uusia asioita, kunhan nöyränä apua pyytää eikä kuvittele tietävänsä kaikkea.




Ensimmäinen huono puoli, joka mieleeni iskee on se, että rahaa kuluu todella paljon. Rahan lisäksi aika on melko usein tiukilla, etenkin, jos käy töissä, seurustelee ja koirakin on hevosen lisäksi hoidettavana. Kaikki on tietysti kiinni siitä, mihin aikansa haluaa kuluttaa.

Hevosen takia joutuu väistämättä tinkimään muusta elämästä ja muu elämä kärsii hevosen takia. Kun kaverit lähtevät juhlimaan, sinä lähdet tallille. Kun kaverit lähtevät etelään, sinä vietät lomasi tallilla. Elämä on oman hevosen myötä sidottu hevoseen ja esimerkiksi loman pitäminen vaatii aina järjestelyjä. Vaikka mielesi kuinka tekisi pitää talleilusta vapaapäivä tai kaksikin, ei se aina onnistu, kun hevonen täytyy hoitaa ja liikuttaa.

Vaikka hyvissä puolissa listasin vastuun, voi vastuusta olla myös haittaa. Hevosenomistaja on aina vastuussa hevosestaan, sen hoidosta ja hyvinvoinnista. Niin iso vastuu ei ole aina helppo kannettava ja toisille se ei sovi. Listasin hyvissä puolissa myös sen, että hevonen ei ainakaan vaihdu joka ratsastuskerralla. Tämäkin voidaan toisinaan lukea myös miinuksena, kun ei välttämättä pääse ratsastamaan niin paljon erilaisia hevosia.

Suurena miinuksena tässä hommassa on se huoli ja murhe, jota hevoset joskus aiheuttavat. Kun hevonen ei ole kunnossa, uhraat kaiken energiasi ja aikasi hevosen miettimiseen ja huolit päivin ja öin. Pahin ja ikävin asia on kuitenkin luopuminen ja se hetki ja tuska, kun hevosystävästään täytyy päästää irti. Se on ehkä ainoa syy, miksi en omaa hevosta haluaisi - en tiedä kuinka kestän luopumisen ja kuinka pystyn tekemään sen päätöksen. Se on sitä vastuuta, joka satuttaa.



Vaikka tässä hommassa on paljon myös huonoja puolia, ei sitä omasta hevosesta saatavaa iloa ja onnea voi saada muualta. Hevoselta saatu ilo on ainakin minun elämässäni todella tärkeää ja en usko, että voisin sitä ilman olla. Hevosenomistajan täytyy siis olla henkeen ja vereen hevosihminen, muuten tästä hommasta ei tule mitään.


Mikä on teidän mielestänne kaikista paras
 ja huonoin asia hevosen omistamisessa?


perjantai 2. toukokuuta 2014

Kuinka paljon omaan hevoseen menee rahaa?

Moni varmasti miettii oman hevosen hankkimista ja sitä, paljonko siihen täytyisi pistää rahaa ja aikaa palamaan. Voin sanoa, että paljon. Se hevosen hankintahinta on luultavasti loppupeleissä pienin kustannuksista, koska sen jälkeen täytyy jatkuvasti maksaa hevosen ylläpidosta. Oma hevonen tuo myös paljon vastuuta ja vie rutkasti aikaa.

Hevosen hyvinvoinnista täytyy jatkuvasti huolehtia ja hevosen vointia tarkkailla. Ei riitä, että käyt vain ratsastamassa hevosella, vaan hevoselle täytyy hoitaa kengitykset ja eläinlääkärit, metsästää sopivia varusteita ja käydä tuhlaamassa rahaa pakollisilla varuste- ja ruokaostoksilla. Hevosenomistajasta tulee kokopäiväinen hevosen huoltaja, eikä ajatuksia hevoseen uhraannu pelkästään tallilla ollessa. Harmaiden hiusten vastineeksi saa tottakai paljon hyvää, mutta täytyy miettiä oletko valmis uhraamaan hevosen eteen niin paljon.




Se on tietysti jokaisen oma valinta, että kuinka kalliille tallille hevosensa vie vai onko hevonen kenties omassa pihassa. Kun hevonen on omassa pihassa, ovat kulut tietenkin todella paljon pienemmät, mutta myös työmäärä on paljon suurempi. Monilla talleilla on myös mahdollisuus puolihoitoon, jolloin hevosenomistaja esimerkiksi siivoaa päivittäin hevosensa karsinan ja saa tallipaikan halvemmalla.

Majuri asuu Uudellamaalla, jossa hintataso on huomattavasti korkeammalla kuin muualla Suomessa. Tallipaikan hintaan vaikuttaa siis sijainti, puitteet, valmennusmahdollisuudet, hoitotaso ym. Hoidon laadusta ei kannata tinkiä. Kokopäivätarhaus, hyvälaatuinen heinä ja asiallinen hoito ovat ainakin minulle tärkeimpiä kriteerejä tallin valinnassa. En veisi hevosta tallille, jossa ei ole edes kenttää, joten jonkunlaiset harrastusmahdollisuudet on myös hyvä olla.

Katsotaan seuraavaksi lukuja, koska välillä on kiva kamalaa laskea, kuinka paljon sitä rahaa saakaan kulutettua. Laskelman hinnat ovat noin-hintoja, jotka pohjautuvat omiin kokemuksiini, tapoihini ja tietooni. Laskelma on todella suurpiirteinen, mutta ehkäpä edes vähän suuntaa antava.

Huomaathan myös, että olen laskenut hinnat kuukausitasolle eli laskenut kuinka paljon asiaan kuluu rahaa vuodessa ja jakanut sen kuukausille, vaikka esim. madotusta ei tietenkään hoideta kuukausittain. Tämän takia jotkut luvut saattavat näyttää hassuilta kuukausitasolla mitattuina.


Tallivuokra on ehkä suurin kustannus, mutta johon voi itse valinnoillaan vaikuttaa. Maneesitallit ovat yleisesti kalliimpia kuin maneesittomat. Tallit hinnoittelevat yleensä vuokrat puitteiden perusteella. Mitä paremmat puitteet, sitä kalliimpi. Hinnasta ei kuitenkaan kunnolla voi päätellä minkälainen hoito tai laatutaso tallilla on, joten on tärkeää tutustua tallin toimintatapoihin huolella. 

Tallipaikka kannattaa valita huolella. Maneesillinen talli voi olla kalliimpi, mutta siitä saatu hyöty on myös suurempi. Tallilla, jossa on vain kenttä, voi yhden "kunnollisen" ratsastuksen hinnaksi tulla aivan sama kuin maneesitallilla, jossa on mahdollisuus ratsastaa "kunnolla" ympäri vuoden.

Annan karkean esimerkin: maneesitallin kuukausivuokra on 500 € ja maneesittoman 300 €. Maneesitallilla yhden kunnollisen ratsastuksen hinnaksi tulee 16,44 €, koska voidaan ratsastaa kunnolla ympäri vuoden. Maneesittomalla tallilla kuukausia, jolloin voi ratsastaa joka päivä kunnolla on ehkä 8 kuukautta vuodesta, jolloin yhden kunnollisen ratsastuksen hinnaksi tulee 15 €.

Tallivuokra n. 200-800 € / kk.




Rehut täytyy yleensä hevosenomistajan ostaa itse. Joidenkin tallipaikkojen hintaan kuuluu heinän lisäksi kaura ja kivennäinen. Esimerkiksi Majuri syö heinän lisäksi prixiä, jonka hankin itse. Prixsäkki maksaa noin 15 € ja se kestää noin kuukauden. Lisäksi kustannan itse mahdolliset vitamiini- ja muut ruokintalisät.

Rehut n. 25 € / kk.


Kengitys tai vähintäänkin vuolu on myös pakollinen kulu. Majuri pitää kengittää noin 6-8 viikon välein, joka taitaa olla melko yleinen kengitysväli. Lisäksi irtokenkiä täytyy silloin tällöin lyödä kiinni kengitysten välissä. Talvikengät ovat yleensä kalliimmat kuin kesäkengät ja hintaan vaikuttaa myös se, lyödäänkö edelliset kengät uudestaan kiinni vai laitetaanko uudet. Kengittäjien hintatasoissakin on todella paljon eroja.

Kengitys n. 55 € / kk.


Madotus tehdään tavallisesti kerran tai kaksi vuodessa. Yksi vaihtoehto on myös tehdä matotutkimus, jonka perusteella hevonen madotetaan. Matotutkimuksesta selviää, onko hevosella matoja ja jos on, se madotetaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että matotutkimuksessa ei näy kaikki madot, joten varmuusmadotus voi olla tarpeen. Madotuskäytännöissäkin löytyy eroavaisuuksia ja niistä kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa.

Madotus n. 5 € / kk. 



Rokotus ja raspaus tehdään tavallisesti kerran vuodessa, mutta osa hevosista tarvitsee hampaiden raspausta useammin. Toimenpiteiden hinta riippuu paljon eläinlääkäristä.

Rokotus ja raspaus n. 15 € / kk.


Yllättäviä eläinlääkärikuluja noiden pakollisten lisäksi tulee aina. Tätä ei voi ennustaa etukäteen, joten ylimääräisiin eläinlääkärikuluihin kannattaa varautua säästämällä rahaa ja vakuuttamalla hevonen. Pienestäkin vaivasta voi tulla monen sadan tai tuhannen euron kustannukset. Eläinlääkärikulujen suuruus vaihtelee siis vuosittain ja tapauskohtaisesti.

Yllättävät eläinlääkärikulut n. 20 € / kk.


Hevosen vakuuttaminen on jokaisen hevosenomistajan päätettävissä. Yleensä hevosen voi vakuuttaa eläinlääkärikulujen ja kuoleman varalle ja ottaa vastuuvakuutuksen. Vaikkei ottaisi eläinlääkärikulu- tai henkivakuutusta, suosittelen kaikkia hankkimaan vastuuvakuutuksen, joka korvaa muille ihmisille ja esineille aiheutuneet vahingot. Jos hevonen juoksee 100 000 euron auton alle ja kuski sekä auto vahingoittuvat tai jos kisamatkalla hevonen hajottaa vuokrattua traileria, omistaja eli sinä olet usein tällaisissa tilanteissa korvausvelvollinen ja siinä tilanteessa on hyvä, että voi siirtää kustannukset vakuutusyhtiölle.

Vakuutuksen hintaan vaikuttaa mm. ilmoitettu hevosen arvo, ikä, "bonukset", omavastuun suuruus ja kuinka kattava vakuutus on. Näistä kannattaa kysellä tarkemmin vakuutusyhtiöistä. Kannattaa myös muistaa varmistaa, että hevosta ratsastavilla ihmisillä on omasta takaa tapaturmavakuutukset kunnossa.

Vakuutus n. 40 € / kk.


Varusteita täytyy hankkia aina sitä mukaa, kun niitä tarvitsee tai hajoilee. On toki ihmisiä, jotka ostavat hevoselle jatkuvalla syötöllä uutta tavaraa, mutta se on taas jokaisen oma valinta. Tietty aluksi, kun varusteita ei ole kertynyt, täytyy satsata niihin isompi summa. Tämäkin summa vaihtelee aivan varusteiden tarpeesta ja hinnoista riippuen.

Varusteet n. 15 € / kk.





Hieronnan ei pitäisi minun mielestäni olla luksusta hevoselle, vaan kaikkien hevosten elämään kuuluva asia. Hevosta voi hierottaa, kun se tuntuu jumiselta tai vielä parempi olisi hierottaa hevosta esimerkiksi kuukausittain ylläpitävänä hierontana. Hieronnan hintaan vaikuttaa todella paljon hierojan hinnoittelu, mutta tavallisen hieronnan voi varmasti saada 60 eurolla per kerta.

Hieronta n. 25 € / kk.


Bensakuluja ei pidä unohtaa. Niihin vaikuttaa luonnollisesti auton kulutus ja tallimatkan pituus. Edullisintahan olisi polkea pyörällä ;) Olen laskenut tähän bensakulut sen mukaan, että tallimatka yhteen suuntaan on 10km ja tallilla käydään joka päivä autolla, joka kuluttaa 6 litraa sadalla kilometrillä.


Bensakulut n. 55 € / kk.


Yhteensä pakolliset kulut ilman tallivuokraa 255 € / kk.
Yhteensä kulut tallivuokran kanssa 455- 1055 € / kk.
 ja nyt herkimmät sulkee silmänsä ja jättää lukematta seuraavan rivin
Yhteensä kulut vuodessa 5 460 - 12 660 €.

Hevoselleen voi myös hankkia vuokraajan, jolloin vuokraajalta saatu raha auttaa tallivuokran maksussa.  Itse lasken vuokraushinnan sen mukaan kuinka paljon minulla kuluu rahaa päivässä hevoseen. Eli jos maksat hevosesta esimerkiksi 500 € kuukaudessa, sinulla kuluu hevoseen rahaa noin 16,50 € päivässä (500:30) ja voit pyytää esimerkiksi 15 euroa kerrasta. Hintaan tietysti vaikuttaa myös hevosen osaamistaso, tallin puitteet ja asiat, joita hevosella saa tehdä.

Tähän laskelmaan en ole ottanut mukaan kisa- tai valmennuskustannuksia. Yhdet seurakisatkin voivat tulla maksamaan paljon, kun otetaan huomioon osallistumismaksu, traileri- ja vetoautovuokra, bensat ja ehkäpä vielä kuskille maksettava palkkio. Valmennushinnat lähtevät muutamista kympeistä ylöspäin ja valmennuksissahan kävisi mielellään useita kertoja viikossa. Kisoihin ja valmennuksiin saa uppoamaan aivan tolkuttoman paljon rahaa, joten en lähde niitä summia tässä edes arvioimaan.


Oliko tämä laskelma hyödyllinen jollekulle?