maanantai 17. kesäkuuta 2013

Tämä riittää minulle

 
Ratsastan pitkin ohjin, ilman satulaa, Majuri kulkee rennosti eteenpäin kaula pitkänä. Sillä hetkellä tajuan, että tätä minun pitäisi arvostaa paljon enemmän. Tiedättekö sen tunteen?

Majurin kanssa havahdun aina toisinaan kyseiseen tunteeseen, tästähän minä pienenä tyttönä haaveilin, en saisi haaveilla paremmasta, vaan minun pitäisi olla aivan onnellinen näinkin. Yleensä tajuan silloin, että minähän olen onnellinen. Juuri tällä mitä minulla on.

Pienenä osasin vain unelmoida tästä kaikesta, mikä nyt tuntuu kovin itsestään selvältä. Minulla on oma hevonen, saan nousta sen selkään milloin vain, syötellä sitä, laukata täyttä jos siltä tuntuu, ratsastaa ilman satulaa, tehdä pitkiä maastolenkkejä, viettää sen kanssa aikaa. Mitä muuta tarvitsen?



Tämä riittää oikein hyvin. Mietin, jos minulle olisi kymmenen vuotta sitten tyrkätty tällainen tilaisuus, Majuri, nenäni eteen, en olisi uskonut sitä todeksi. Saisinko minä ihka oman hevosen? Olisinko arvostanut sitä enemmän, olisinko ollut enemmän onneni kukkuloilla? Se olisi ollut pienen tytön unelmien täyttymys. Olisinko ottanut enemmän irti siitä?


Tuntuu kauhealta ajatella, etten ole tarpeeksi kiitollinen siitä mitä minulla jo on. Koen syyllisyyttä, jos haaveilen hienommasta hevosesta. Minullahan on jo sellainen. Monella ei ole edes tätä mahdollisuutta. Jotkut saattavat jopa kadehtia minun tilannettani. Oikeastiko?

Tiedättekö miten vaikeaa on nauttia siitä mitä sinulla on? Koko ajan tuntuu, ettei tee tarpeeksi ja haaveilee vain paremmasta. Mutta minä elän lähes tulkoon jo unelmaani tai olen ainakin kovaa vauhtia matkalla sinne. Miksi siis murehtia tai haaveilla paremmasta?

Tänään aion hakea Majurin laitumelta ja ensimmäisestä hetkestä asti nauttia sen kanssa viettämästäni ajasta.  Parempaa en edes halua toivoa, koska Majuri on täydellinen minulle.





16 kommenttia:

  1. Ihana postaus! :) Tulee itsekin mietittyä monesti samanlaisia ajatuksia.

    http://pirinransu.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Kiva, että muillakin pyörii samanlaisia juttuja päässä :)

      Poista
  2. Oona sulla on hyvä blogi! hyvä postaus! tykkäätkö mennä enemmän satulalla vai ilman??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidän enemmän satulasta

      Poista
    2. Kiitti! :) Riippuu vähän fiiliksestä, että kummalla tykkään mennä, mutta jos ratsastan ihan kunnolla niin satulan kanssa on parempi mennä. Toki ilman satulaakin pystyy aika hyvin tekemään kaikkea :) Olen viime vuosina ruvennut pitämään ilman satulaa ratsastamisesta, ennen se oli kamalan vaikeaa! :D

      Poista
  3. mikä on iinan blogin nimi? vai onko edes blogiA??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On Iinalla blogi, Pretty Destiny ja se löytyy täältä: http://prettydestiny.blogspot.fi/

      Poista
  4. Kun ekan kerran näit majurin mitkä tuntemukset oli??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kunnolla muista tilannetta, kun siitä on niin monta vuotta, mutta minusta Majuri näytti heti alkuun kiinnostavalta ja mukavan näköiseltä tapaukselta, vaikka en vielä silloin tiennyt, että siitä joskus tulee minun oma hevonen :)

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Ihan mukavasti se alkoi, ehtinyt vähän jopa nauttimaan kesästä! :)

      Poista
  6. Ihana postaus ja niin totta :)
    Itekkin joskus jää vaan miettimään jotain ton tapaista yleensä sillon kun maastossa humpsutellaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Joo se on kummallista, että aina maastossa tulee mietittyä :)

      Poista
  7. Ihana blogi Oona! :) Kesäterveiset sulle ja Majurille <3

    t. Tiia ja Prinsessa (;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Tiia! ;) Pitää muuten olla suhun yhteydessä, niin mennään maastoilemaan joku päivä! :)

      Poista
    2. No mennään ihmeessä :) Oon lomalla, mulle käy millon vaan.

      Poista