Onnea ei voi omistaa

Haaveilen kesästä.

Kärpästen surina, lämmin auringonvalo. Heinä kutittelee pohkeita, hevonen nyhtää vihreää ruohoa. Tuoksuu kesältä. Tiedättekö, sellaiselta elävältä.

Haaveilen, mutta olen silti onnellinen tässä ja nyt. Tyytyväinen.

Minulla on kaikki hyvin.

Enkö muista sitä huolta, stressiä ja suunnatonta murhetta? Muistan minä. Mutta minusta se kuuluu elämään. Välillä täytyy ottaa elämässä takapakkia, täytyy tuntea se kaikki. Tuntea nahoissaan pistävinä piikkeinä, jopa terävinä puukkoina. Että osaisi taas arvostaa enemmän. Osaisi olla kiitollinen siitä mitä sai. Osaisi katsoa pieniäkin asioita suuresti. 

Osaisi nauttia ja elää.

Murheet satuttavat. 

Tekevät ehkä sinusta hetkellisesti heikon, mutta lopulta vahvan. Koska selvisit. Nousit ylös.

Onnen ja murheen rytmit opettavat sinua elämään. 

Pelkkä onnellisuus ei tee sinusta lopulta onnellista tai tyytyväistä siihen mitä sinulla jo on. Aidosti. Koska et tietäisi mistään huonommasta, et osaisi arvostaa parempaakaan. Tai sitä mitä sinulla jo on. Tai oli.

Onnea ei voi omistaa. 

Se käy vierailulla ja lähtee sitten pois. Kyllä se aina palaa, välillä sitä täytyy vain odottaa.

Elämästä pitää nauttia. Sitä minä teen taas. Vihdoinkin. Ja teen sitä niin kauan, kunnes elämä haluaa antaa minulle taas opetuksen. Enkä pelkää sitä. 

Koska minä olen saanut olla myös onnellinen.

Hyvällä mielellä

1

Olen viimeisen viikon ajan kärsinyt enemmän tai vähemmän viimeisestä viisaudenhampaastani, joka sinnikkäästi puskee esiin, mutta on kuitenkin liian vähän pinnassa, että sitä olisi voitu vielä poistaa. Poski on näyttänyt siltä kuin minulla olisi peruna suussa, syöminen on ollut hankalaa ja särkylääkkeen avulla mentiinkin muutama päivä. Ilmeisesti hampaan tulehdus vielä aiheutti kuumeilua ja tulehdusta poskionteloihin ja kurkkuun. Kiva viikko siis takana!

Viime sunnuntaina pyysinkin sitten Jasua mukaan tallille, jotta Jaska tulisi liikutettua kunnolla. Itse kun hengästyin jo kävelystäkin. En ollut käynyt sillä viikolla kuin kerran ratsastamassa ja kerran juoksuttamassa Jaskan ja muuten se olikin ratsastettu toisen ihmisen toimesta. Oli mukava päästä "pitkästä aikaa" tallille, vaikka en itse vielä pystynytkään kunnolla ratsastamaan. Postauksen kaikki kuvat ovat kyseiseltä sunnuntailta ja kaikki kuvat, paitsi Jasun ratsastuskuvat, on ottanut Jasu.

2 - "Hei mä näin et sä siirsit sitä tuolia, se ei ollu äsken siinä!"

Jaskalla oli sunnuntaina vähän säikkypäivä - yhdistettynä laiskapäivään. Heti kun olisi pitänyt tehdä töitä, niin hevosraukkaan iskikin laiskuus ja energia olisi ollut kiva tuhlata vain turhaan pöllöilyyn. Uusi ratsastaja tuntui olevan Jaskan mielestä myös vähän jännittävä ja näytti pistävän pienen ruunan pasmoja sekaisin.

Kävinkin sitten lääkkeen voimalla Jasun ratsastuksen välissä selässä ponnistelemassa hevosta vähän hereille. Kun minulta loppui puhti, palasi Jasu vielä Jaskan selkään ja loppua kohden Jaska alkoikin jo ihan mukavasti rentoutumaan ja liikkumaan alun jännitysten jälkeen!

3

4

On hassua miten tuon hevosen mielialat vaihtelevat päivän mukaan. Minun oli nimittäin pakko pitää Jaskalla kaksi peräkkäistä vapaata, maanantaina ja tiistaina, kun oma olo oli vielä vähän huono. Keskiviikkona olinkin varautunut, että minulla on varmasti erittäin mielenkiintoinen hevonen allani, kun viime viikko mentiin kevyemmin ja vielä nyt alkuviikkokin. Mutta mitä vielä, Jaska olikin mukavempi kuin hetkeen on ollut!

Työskentelin paljon kevyessä ravissa ja suoralla uralla, eikä Jaskaa jännittänyt juuri yhtään edes mörköpääty, jota Jaska aika usein kauhusta kankeana vähän pelkää. Tehtiin pitkät ja rennot alkukäynnit ja tehtiin ravissakin ihan perusjuttuja; tempon vaihteluita, siirtymisiä ja vähän kolmikaarista kiemurauraa. Laukat otin myös vaihteeksi suoralla uralla.

5

6

Jaska oli ihan huippu, ehkä vähän jähmeä taipumaan ja kulmiin ratsastus ei ollut aivan täydellistä, mutta muuten ruuna pysyi mukavasti kuulolla ja kuunteli minua tavallista paremmin! Keskiviikkoinen olikin enemmän sellainen rento, hyvän mielen ratsastelu, jossa pääasia oli, että koettiin onnistumisia ja lopetettiin hyvään fiilikseen. Ehkä se yhteinen sävel alkaa sieltä pikku hiljaa löytymään, vaikka en olekaan vielä tyytyväinen omaan ratsastukseeni ja kehittämistä on toki vielä rutkasti.

Kun olin päässyt tämän kirjoittamaan, niin eilen lauantaina Jaskalla olikin sitten tavallista säikympi päivä, eikä mistään meinannut tulla mitään muuta kuin tahtojen taistelua. Pieninkin ääni, jopa toisen hevosen pienen pieni pärskähdys, sai Jaskan säpsähtelemään. Tehtävät pidettiinkin sitten yksinkertaisina ja yritin hakea vain rennosti liikkuvaa, kuuntelevaa hevosta. Ihan ei siihen tavoitteeseen päästy, mutta tällaista se hevosten kanssa on, välillä on niitä huonompiakin päiviä.

7 - Rakennekuva huhtikuu. Tästä on hyvä aloittaa monipuolisempi ja säännöllisempi treeni!

8 - Ensimmäistä kertaa Jaskaa ei olisi huvittanut yhtään poseerata, kun ruunaa olisi väsyttänyt niin paljon ratsastusken jäljiltä. Tämäkin ilme pysyi Jaskan naamalla varmasti vain alle sekunnin!

Yksi iloinen uutinen minulla vielä on. Pääsemme nimittäin vihdoin muutaman päivän päästä muuttohommiin. Onhan tässä jo kolmisen kuukautta tutustuttu toisiimme, joten tämä muutto tulee nyt aika sopivaan saumaan. Odotan niin kovasti, että pääsemme aloittamaan maastoilun Dessin avulla ja pääsen itse useammin ratsastamaan Jaskan. Valmennukset ja esteetkin saadaan sitten aloitettua, kunhan ollaan ensin kotiuduttu. Toivotaan, että muutto sujuu kaikinpuolin hyvin!

Testissä HH Memory Foam kouluratsastussuojat

Huomasin kevään aikana todellakin tarvitsevani uusia suojia, kun vanhat Eskadronin jännesuojani alkoivat olla jo parhaat päivänsä nähneet, minulla ei ollut joka jalkaan samanlaisia suojia, enkä aina jaksaisi kääräistä pinteleitä koulutreeneihin. Mieleeni alkoi hiipiä pakottava tarve hankkia kouluratsastussuojat, jotka tukevat, suojaavat ja mikä parasta, ovat helpot käyttää.

Kulutin aikaani eri hevostarvikkeiden nettikaupoissa, ulkomaita myöten, metsästäen edullisia kouluratsastussuojia. Törmäsin uuteen hevostarvikkeita myyvään yritykseen, Just Dressageen. Kyseessä on uusi perheyritys, jonka tavoite on mahdollistaa yksilöllisiä ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin, etenkin kouluratsastuksen osalta. Mielestäni tämä vaikuttaa ihan huippuidealta!

Postauksen kuvat on ottanut Jasu tai minä.

Heidän valikoimistaan löytyy myös edullisia ratkaisuja, kuten itse sain huomata. Asiakaspalvelu oli erittäin nopeaa ja ystävällistä ja luulen, että he ratkovat mielellään ongelmia, joita asiakkailta saattaa löytyä. Jos jokin asia mietityttää, niin suosittelen kyselemään rohkeasti! Minäkin sain hyvää palvelua suojien osalta, kun tuolle lyhytjalkaiselle Jaskalle piti metsästää sopiva koko ja malli.

Olin ensin karvasuojien kannalla, mutta pähkäiltyämme asiaa, päädyin valitsemaan Harry's Horsen Memory Foam neopreenikouluratsastussuojat. Nämä suojat sopivat paremmin lyhytsääriselle hevoselle ja olinkin positiivisesti yllättynyt, kun kokoja löytyi jopa 4 erilaista. Värivaihtoehtoina oli kolme klassista väriä; musta, valkoinen ja ruskea.

Suojista kerrotaan Just Dressagen sivuilla seuraavaa:

"Harry’s Horsen hevosen jalan muotoon lämpömuokkautuvat neopreeniset suojat vaimentavat tehokkaasti tärähdystä ja tukevat myös ventoa vuohista. Suojaavat myös pieniltä kolhuilta tukevan neopreenin ansiosta. Tarrakiinnitys kolmella tarralla. Air-neopreeni materiaalina takaa paremman hengittävyyden suojalle. Tukevat ja suojaavat, erinomaisesti istuvat suojat!"

Hintaa suojilla on 34,90 €/pari, joka on hämmästyttävän edullinen verrattuna joihinkin muihin merkkeihin ja malleihin. Suojat joka jalkaan saa siis reippaasti alle satasella, kun joillakin merkeillä se riittää juuri ja juuri yhteen pariin. Nämä olivatkin edullisimmat suojat hinta/laatu-suhteeltaan, jotka minä löysin.

Suojien materiaalina on siis memory foam, joka muokkaantuu hevosen jalkaan istuvaksi lämmön avulla. Tämä kuulosti ainakin minusta houkuttelevalta, koska sehän takaa paremman, yksilöllisemmän istuvuuden kuin tavallinen suoja. Suojista lupaillaankin, että ne istuvat hevosen jalkaan kuin hanska ja tarjoavat siten optimaalisen tuen.

Jaskalle valikoitui etujalkoihin koon M ja takajalkoihin koon L suojat. Jaskallahan on lyhyt, mutta paksu jalka ja nämä suojat tuntuivat olevan melko hyvät. Vielä kun ne muutaman käyttökerran jälkeen muokkautuvat juuri Jaskan jalkaan sopiviksi, niin alkaa olla tosi hyvä! Värinä valitsin valkoisen ja se oli mielestäni nappivalinta.

Ensimmäisellä kokeilukerralla suojat olivat hieman jäykät ja niitä oli aluksi vaikea saada tarpeeksi kireälle, joten ne hieman valuivatkin. Mutta kuten Just Dressagen sivuilla tuote-esittelyssä lukeekin, suoja muokkaantuu hevosen jalassa ja aluksi ne saattavat vaikuttaa liian pieniltä ja vaikeasti kiristettäviltä. Jo ensimmäisen käytön jälkeen suojat tuntuivat jo paljon notkeammilta, joten eiköhän ne muutaman käyttökerran jälkeen jo ala istumaan.

Suojat olivat todella kevyet, mutta vahvan tuntuiset. Ne suojaavat varmasti hyvin pieniltä kolhuilta, vaikka pinta ei olekaan kova. Suojat oli helppo kiinnittää vahvojen tarrojen avulla, vaikka toki kiinnittelyssä on vielä havaittavissa pientä alkukankeutta. Suojista ei mennyt juurikaan hiekkaa sisään ja luulen, että muotouduttuaan niistä ei pääse hiekkaa sisään enää ollenkaan. Käytön jälkeen jalat olivat suojien alta suht lämpimät, joten saa nähdä kuinka hengittävyys toimii kesän lämpimissä keleissä.

Kokonaisuudessaan olen suojiin tyytyväinen ja odotan mielenkiinnolla, kuinka hyvin ne istuvatkaan sitten kun ne ovat muotoutuneet Jaskalle sopiviksi. Nämä suojat vaikuttavat hinta/laatu-suhteeltaan erinomaisilta, voin suositella!

Jasu ja Jaska. Tästä ratsastuskerrasta tulossa juttua myöhemmin.

P.S. Kannattaa hyödyntää Just Dressagen tarjous, koodilla HFale2015 saat koko valikoimasta -10 % alennuksen 30.4. asti! Tarjous ei koske rehuja eikä jo alennettuja tuotteita ja tilauksen arvoksi on alennuksen jälkeen jäätävä yli 30 €.

Shoppailemaan pääset tästä linkistä!