torstai 31. joulukuuta 2015

Se pieni hetki

Hevosenomistaminen ei ole pelkkää ratsastusta. Totean sen aina vain uudelleen.

Paremmin kuin viimeisen muutaman kuukauden ratsastuksista, voisin kertoa kuinka siivoan joka päivä karsinan ja kuivitan sen. Kuinka vien vesiä tarhaan, hakkaan jäätä rikki, raahaan kottarikaupalla tavaraa lantalaan. Nyhdän heinää kasseihin ja rapsuttelen silkkiturkkista hevostani. Kuinka mittailen tarkat määrät erilaisia rehuja ämpäreihin. Kuinka palelen, kahlaan kurassa ja hampaat irvessä taistelen läpi vesisateen. Kuinka nautin tästä pakkasjaksosta ja vesikelien loppumisesta.

Kuinka hengitystä pidättäen kokeilen ja katson, onko hevosellani kaikki kunnossa ja mikä sen vointi tänään on. Kuinka huolehdin ja mietin. Pyydän ammattilaisen paikalle ja maksan kiltisti laskun. Kuinka shoppailen enemmän vaatteita hevoselleni kuin itselleni. Kuinka mietin pääni puhki, ahdistun ja murehdin, mutta pitkästä aikaa myös iloitsen ja nautin taas. Voisin kertoa siitä, kuinka ihanalta tuntuu, kun olen voinut hellittää jo otettani painavasta murherepusta.

Se pieni jäljelle jäävä osa, kun hevonen on hoidettu kuntoon kera kalliiden laskujen, syötetty juuri oikeat määrät ruokaa, hoidettu kengitykset ajallaan ja varusteetkin on katsottu kuntoon ja saatu kaupan päälle satuloista harmaita hiuksia. Sen kaiken jälkeen voin ratsastaa. En aina ilolla, koska murhetta aiheuttaa myös oudosti liikkuva, ehkä jotain säikkyvä hevoseni tai jostain puristava varuste. Kaikki ei aina suju ja aina ei ratsasteta hymy huulilla. Välillä väännetään hampaat irvessä tai palataan pettyneinä talliin.

Se pieni jäljelle jäävä hetki, jolloin kaikki sujuu. Kun hevonen tanssii kanssasi tai kun huomaat sen olevan jälleen oma itsensä. Se on arvokkaampi, odotetumpi ja nautinnollisempi hetki kuin mikään muu. Se on palkka siitä kaikesta.

Se on se, miksi tätä teen.

Kuvista kiitos Hanna P.




14 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta! :)

    VastaaPoista
  2. Suoraan sanottuna en tykännyt ollenkaan :D
    Minulla ratsastus (en edes ratsasta ponillani, ajan vain, koska olen liian pitkä & painava sille) ei todellakaan ole tärkeintä.
    Maasta käsittely on minusta kivaa - opiskelen hevosen kieltä, eleitä, ja yritän luoda meidän välille yhteisen kielen. Minä opiskelen ponia, ja se minua.

    Pienet eleet poniltani - hirnahdus tai hörähdys kun tulen esiin tallin kulman takaa, portille lompsiminen kutsumatta, minua kohti käveleminen laitumella kun se huomaa minut.. Se kun se puhaltaa lämmintä ilmaa poskeani varten. Se, kun istun sen lauman laitumella välillä tunninkin katsellen kun se nauttii olostaan ollessaan hevonen - syöden, laumansa kanssa keskustellen, pituellaan nukkuen..

    Onhan hevosenomistajuus yhtä työntekoa, "rahanhukkaa" ja ne hetket mitä saat oikeasti viettää hevosesi kanssa, ovat PIENIÄ. Mulla on ollut hevosia omassa tallissa 16 vuotta, tai siis no - omia poneja. On noita vuokrahevosiakin ollut, mutta ei se ratsastus ole tärkeintä. Vuokrahevosiakin olen ratsastanut jos omistajat ovat pyytäneet niitä liikuttamaan, mutta eniten olen tykännyt vaan tutustua uusiin hevosiin, käsitellä niitä maasta käsin, opetella niiden tapoja, eleitä, ilmeitä ym.

    SE on se, miksi minä harrastan hevosia :)
    Jokainen toki tyylillään. Enkä sano, ettetkö sinäkin arvostaisi noita pieniä asioita - teksti vaan toi mulle sellaisen mielikuvan, en tiedä miksi :D Olen blogiasi lukenut jo pitkään ja tiedän, että arvostat pieniäkin asioita - mutta tällainen olotila minulle tuli TÄSTÄ kirjoituksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm.. olenko ainoa, vai miksi tämä kuulosti siltä että halusit ymmärtää väärin? :\

      Poista
    2. Mun mielestäni Oona tarkoitti tässä, että tällä hetkellä hän ei oo voinut ratsastaa niin paljon, joten blogiinkaan ei siksi ole sitä tullut, ja että hänellä ei ole ratsastuksesta sen takia oikein kerrottavaa. Eikä suinkaan sitä, että ratsastus on kaikista tärkeintä, tai ettei hän tykkää tallihommista.

      Poista
    3. Kiitos kommenteistanne :) Harmi että ensimmäinen anonyymi ymmärsit tekstin tuolla tavalla. Kolmas anonyymi vähän selvensikin sitä pointtia,joka tekstilläni oli tarkoitus olla :)
      Mutta tarkoitin tässä tekstissä lähinnä juuri tätä hetkeä. Koko syksy on ollut aika vaikea, ongelmaa ongelman perään ja nyt kun vihdoin alkaa näyttää paremmalta ja olen päässyt jopa liikuttamaan normaalisti Jaskaa, se tuntuu hyvältä ja on kaiken sen työn palkka. Myös se, että hevonen alkaa taas käyttäytymään kuin oma itsensä, niin on ollut palkitsevaa :)
      En tällä tekstillä tarkoittanut,että ratsastus olisi pääasia, vaan se että hevonen on terve ja pääsee tekemään asioita normaalisti. Jos ratsastus olisi minulle pääasia, niin en pitäisi omaa hevosta.
      Mutta teksti saattoi olla vähän epäselvä, näitä fiiliksiä on vaikea pukea sanoiksi, etenkin kun en ole kaikkia viime kuukausien vaikeuksia edes blogissa avannut :)

      Poista
  3. Todella hieno teksti!

    VastaaPoista
  4. Teksti oli niin hieno että itsekin oli pakko tulla kommentoimaan!

    Itsellä ei ole omaa hevosta, joten ihan noin paljon huolta tai rahaa en varmasti tähän lajiin saa kulumaan kuin sinä, mutta siitä huolimatta teen tallilla aina niin paljon muutakin kuin vaan nousen "parhaassa tapauksessa" valmiiksi varustetun hevosen selkään ja ratsastelen onnellisesti aina samalla tuntipuksulla. Itsellä ainakin epäonnistumiset on toinen toisensa perään siivittänyt kuluneen syksyn ratsastuksia ja aina saman ponin kanssa, että kun tulee tuo loistavasti kuvaamasi pieni hetki jolloin kaikki sen ponin kanssa toimii, niin silloin kyllä todellakin tietää miksi niitä kottareita jaksaa kuskata edestakaisin aina viikonloppuisin ja miksi sinne kyytiin vaan aina nousee joka kerta uudestaan. :')

    Pointtini siis oli että tekstisi oli hieno, se toi mielestäni ihanasti esille aikalailla tärkeimmän pointin tästä lajista, hevosen omistajuudesta ja kaikesta tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti, kiitos :) Tajusit kyllä pointtini juuri oikein, se pieni hetki kun kaikki sujuu, on sen kaiken työn arvoista. Vaikkei sitä omaa hevosta olisikaan, niin tässä lajissa saa varmasti kokea tuollaisia tuntemuksia :)

      Poista
  5. Pystyisitkö tekemään blogiini uuden bannerin ilmaiseksi? Vai teetkö ylipäätänsä ulkopuolisille? :) Kaipaisin kipeästi uutta, mutta omat taidot ei riitä sen väkertämiseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä en ole tehnyt muille bannereita aikapulan vuoksi, mutta saattaisin jonkun todella yksinkertaisen ehtiäkin väkertämään. Laita sähköpostia oonakinnunen@gmail.com , jos ihan yksinkertainen banneri kiinnostaa :)

      Poista
    2. Itselläni ei olisi kiirettä, jos sopisi vaikka keväällä niin saisin sitten kesäisemmän ulkoasun. Voinko ottaa yhteyttä huhti-toukokuussa? :)

      Poista
    3. Joo, palataan asiaan myöhemmin :)

      Poista