maanantai 16. helmikuuta 2015

Maastakäsittelyä, säpsyilyä ja onnistumisia!

Viikonloppuna kävin kaikkina päivinä Jaskan luona ja päivät olivat niin erilaisia keskenään, että on vaikea kuvitella, että minulla oli allani sama hevonen perjantaina ja sunnuntaina.

Perjantai 13. oli viikonlopusta tosiaankin se huonoiten sujunut. Jaska säpsyili ratsastaessa vähän kaikkea, kyttäsi pimeää ja varjoja, otti parit äkkilaukkapyrähdyksetkin ja yritti vähän keventää etupäätäänkin hermostuessaan. Jaskalla on nyt viimeinen puoli vuotta ratsastettu pääasiassa vain valoisaan aikaan, joten herkkänä hevosena se on pimeään ilta-aikaan kanssani paljon säikympi (paitsi nyt sunnuntaina tuli heti poikkeus tähän).

Olen kuitenkin ihan tahallanikin tullut myös ilta-aikaan ratsastamaan Jaskalla, koska pitäähän hevosen tottua kaikenlaiseen ja toimia samalla tavalla valosta riippumatta. Perjantainakin Jaska rauhoittui, kun oli purkanut energiaa aikansa. Lopuksi Jaska kulki ihan rennosti ja lopettelinkin hyvään pätkään ja ihan hyvään mieleen.


Ystävänpäivän pyhitin maastakäsittelylle. Käsittelin Jaskaa ensimmäistä kertaa varta vasten maasta ja nyt kun tunnen hevosen jo vähän paremmin, tiesin vähän kuinka Jaska saattaisi toimia. Jaska oli todella yritteliäs ja opettelimme hieman kumarruksenkin alkeita. Jaskalla on uskomaton motivaatio ja se oppiikin nopeasti herkkuleipien avulla. Harjoittelimme myös ihan tavallisia peruutus- ja väistämisjuttuja.

Kun ihmisellä on herkkuja kädessään, ei Jaska oikein muista kunnioittaa ihmisen omaa tilaa, vaan tonkisi mielellään turvallaan herkut esiin eikä odottaisi, että ihminen ne itse antaa. Teinkin Jaskan kanssa harjoitetta, jossa herkkua ei saanut "itse hakemalla", vaan annoin herkun, kun Jaska odotti sitä rauhallisesti omassa tilassaan, tunkeutumatta minun alueelleni.

Tätä pitää vielä harjoitella, koska vaikka ongelma ei ole iso, en tykkää jos hevonen ottaa esimerkiksi hihasta kiinni turhautuessaan tai on riski, että se puraisee. Haluan, että hevonen osaa odottaa herkkuja, eikä luule saavansa niitä itse hakemalla tai varsinkaan näpsimällä. Jaska on tässä asiassa vähän kuin Majuri oli, ahne pikku possu. Jaskakin innostuu todella paljon, kun saa tehdä (ja saa palkintoja siitä), enkä halua moittia hevosta siitä innostumisesta. Rauhallinen ihmisen odottaminen on kuitenkin tärkeää, eikä hevonen saa mennä ylikierroksille tai tehdä ratkaisuja ihmisen ohjeiden vastaisesti. Päätään saa käyttää, muttei ihmisen ohjeiden yli.

Tässä täytyy myös minun itseni kiinnittää huomiota siihen, että annan hevoselle selkeät ohjeet, joita sen on miellyttävä seurata. En ole mikään hevosten kouluttaja ja teen itse varmasti paljon virheitä. Sen lisäksi olen huomannut, että Jaska on todella herkkä ihmisen mielialalle. Jos olen itse todella rauhallinen ja jämäkkä, peilaa Jaska hyvin minua. Jos minua yhtään hermostuttaa tai edes vähän jännittää, enkä ole mieleltäni aivan tyyni, toistuu sama käytös Jaskassa. Jaskan kanssa saa siis hyvää harjoitusta myös omien tunteiden hallintaan ja rahoittumiseen.

Tämä ensimmäinen maastakäsittely oli erittäin onnistunut, vaikka tässä nyt enemmän näitä ongelmakohtia ruodinkin. Jaska keskittyi hyvin minuun (ja leipiin...), ei ollut jännittynyt, eikä pimeät nurkat tai ympärillä tapahtuvat asiat pelottaneet ollenkaan. Se osasi melko hyvin malttaa, vaikka kiirehtimistäkin oli havaittavissa. Lisäksi Jaskalle on ilmeisesti opetettukin hyvin perus väistämisjutut, joten ne sujuivat helposti. Nyt vaan täytyy kehitellä pikku hiljaa lisää haasteita tähänkin, ehkä me jossakin vaiheessa koitetaan ottaa apuvälineitä, pressuja ja muuta sellaista mukaan harjoitteluun.


Laskiaissunnuntai oli ratsastuksen osalta erittäin onnistunut. Jaska oli alusta asti melko rento, vaikka olinkin pimeän aikaan ratsastamassa. Ainoastaan yhdessä vaiheessa Jaska olisi ollut mieluummin kiinnostunut ympärillä tapahtuvista asioista, mutta ei niistäkään hermoillut sen enempää. Laukka ja laukannostot sujuivat yllättäen vasempaan paremmin, kun yleensä vasen on ollut hankalampi Jaskalle. Laukkojen jälkeen Jaska alkoi rentoutua ihan kunnolla ja sain todella mukavia ja rentoja pätkiä ja pääsin itsekin ihan oikeasti kunnolla vaikuttamaan hevoseen. Eipä Jaska ole vielä noin hyvin ja kuuliaisesti liikkunut kanssani, saan olla meistä molemmista ylpeä!

Rakennekuva helmikuu

Olen kokeillut nyt Jaskalla molempia Majurin vanhoja satuloita ja näyttäisi siltä, että ne voisivat istua Jaskallekin. Se olisi ihan huippujuttu, koska satuloiden sovittelu ja edellisten myynti ei tosiaankaan ole lempipuuhaani. Lisäksi olen tykännyt koulusatulastani ja Jaskankin selässä saa todella paljon paremman istunnan sen satulan avulla. Katsotaan nyt vielä jos joku satulansovittaja kävisi tarkistamassa istuvuuden, niin ei tarvitsisi siitä enää huolehtia.

Nyt alkaa melkein kaikki tavaratkin olla kasassa, muutamia uusia loimia jouduin kyllä ostamaan (onneksi sain kavereilta käyttämättömiä tai vähän käytettyjä, kiitokset vaan :) ), koska Jaska on pikkaisen pidempi selkäinen kuin Majuri oli. Vielä olisi hakusessa fullneck fleece- tai muu kuivatusloimi ja ohut talliloimi. Molempien loimien pitäisi olla kokoa 145cm ja talliloimen pitäisi olla sen mallinen, että se ei valuisi lavoille. Tämän hetkisen talliloimen kaula-aukko on siis vähän turhan löysä ja se on huonon mallinen. Jos jollakulla sattuisi olemaan myynnissä tällaisia tai tiedätte jonkun hyvän merkin tai mallin, niin saa vinkata!



Olen niin tyytyväinen. Jaska on liikkunut kerta kerralta paremmin kanssani ja sunnuntaina sain jo niin kivaa liikettä irti, että innolla ja jännityksellä odotan, mitä tuosta hevosesta oikeasti vielä saakaan! Päivä päivältä pidän Jaskasta entistä enemmän ja varmuuteni hevosta ja valintojani kohtaan vain kasvaa. On ihana huomata, että tein hyviä ja oikeita valintoja, eikä minun tarvitse katua niitä. Jaska on ihan huippu hevonen ja tulen varmasti oppimaan sen kanssa aivan huimasti lisää, tuskin malttaisin odottaa!

6 kommenttia:

  1. Ihanaa että alkaa sujua paremmin :) jaska kuulostaa todella kivalta ratsastaa, kunhan vain tietää mitä tehdä siellä selässä ;) olen blogisi uusi lukija ja en tiedä vielä oletko miettinyt jo kilpailemista jaskalla? :) jos et vielä ole ehkä kannattaisi, koska jaska ja sinä voisitte pärjätäkkin todella hyvin kisoissa ;) p.s ymmärrän sinähän vasta sait jaskan, mutta tavoitteet, niitä on hyvä olla muutama :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, Jaska on kyllä kiva ja omalla tavallaan haastava ratsastaa, todella erilainen mihin olen tottunut :) Olen miettinyt kilpailemista, mutta ainakaan vielä haaveet eivät ole pidemmällä kuin ihan pikkukisoissa. Mutta tietty ei pidä poissulkea mitään, aika näyttää mitä tässä käy :)

      Poista
  2. Jeee, hyvä te! Aattele, Jaska ei oo ollu sulla vielä kuukauttakaan ja nyt jo menee noin hyvin! Toivottavasti saisit Jaskan pian lähemmäs niin yhteistyö menis varmasti isoja harppauksia taas eteenpäin :)

    Ihana muuten toi kakkoskuva, Jaska tarkkana :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee niinpä :) Toivottavasti voin sitten myöhemmin lukee näitä tekstejä ja naureskella että oltiinpa vielä lapsen kengissä tolloin :D
      Ihanaa, että vihdoinkin on sellanen hevonen, joka tuntuu nauttivan poseeraamisesta ;)

      Poista
  3. Hieno Jaska <3 On varmasti ihanaa kun hevosella on motivaatiota! Kaikenlainen temppukoulutuskin varmaan toimii hyvin. Oletko suunnitellut mitä temppuja aiot sille opettaa, kumarruksen lisäksi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En ole ollut aiemmin ainakaan kovin aktiivinen noiden temppujen opettamisessa, mutta saa nähdä jos Jaskan kanssa innostuisi enemmänkin :) En ole siis suunnitellut sen ihmeemmin mitään :)

      Poista