Hevosen omistamisen plussat ja miinukset

Hevosenomistaja-teemalla näyttää postaukset jatkuvan, kun sain lukijalta idean kirjoittaa hevosenomistajana olemisen hyvistä ja huonoista puolista. Mikäli mieleesi tulee vielä jokin hevosen omistamiseen liittyvä postausidea, voit vinkata siitä minulle.

Ensimmäisenä hyvänä puolena minulle tulee mieleen se, että hevosen kanssa saa touhuta ja ratsastaa niin paljon kun vaan jaksaa eikä kukaan kiellä (kunhan tietysti mennään hevosen ehdoilla ja järkeä käyttäen). Hevosen kanssa voi tehdä paljon muutakin kuin ratsastaa ja ihan vaan hevosen rapsuttelu tai vaikka karsinan siivous voi olla kivaa piristystä päivään. Etenkin kun se hevonen on se oma hevonen. Myös kilpaileminen ja valmentautuminen on yleensä oman hevosen kanssa mahdollista.

Oman hevosen asioista saa päättä itse ja tehdä asiat parhaaksi näkemällään tavalla. Ei tarvitse kysyä lupaa saako hevosella tehdä sitä tai tätä, syöttää tuota tai tätä tai ostaa jonkun hyödyllisen tavaran, vaan saa aivan oman harkintakyvyn mukaan päättää asioista. Hevosenomistaja oppii myös sitä kautta vastuuta, josta voi olla hyötyä muussa elämässä.

Kun yhden hevosen kanssa touhuaa koko ajan, oppii samalla tuntemaan oman hevosensa hyvin ja pääsee kehittämään suhdetta hevoseen. Hevosesta saa hyvän ystävän, ainakin toivon, että hevosenomistajat kehittäisivät suhdettaan hevoseen muutenkin kuin selästä käsin.

Vapaa-aika tulee vietettyä tallilla, eikä ainakaan pääse tylsistymään. Omaan hevoseen pääsee panostamaan kaikkensa ja panostuksen jäljen myös näkee hevosestaan. Hyvinvoiva hevonen usein käyttäytyy hyvin ja pysyy paremmin terveenä. Ratsastaessa saatu läpimurto aukaisee aina uusia ovia ja jokainen yhteistyössä sujuva askelkin on suuri voitto ratsastajalle. Tällaisia onnistumisia ei välttämättä pääse koskaan kokemaan ratsastuskoulussa. Yhteinen kehittyminen ja matka hevosen kanssa on aina erityinen ja palkitseva.

Oman hevosen kanssa ei myöskään ole vaaraa, että ratsu vaihtuisi joka ratsastuskerralla. Vastoinkäymisiä, vastaiskuja ja alamäkiä tulee aina olemaan, mutta kun niistä selviää voi olla entistä iloisempi ja onnellisempi tulevista yhteisistä hetkistä. Tämän jälkeen hevosen kanssa oleminen ja tekeminen on jälleen parempaa kuin ennen vastaiskuja.

Oman hevosen kanssa myöskin joutuu opettelemaan nöyrtymistä. Hevosenomistajaksi opetellaan ja kasvetaan ja useinkin juuri kantapään kautta, kun suunnitelmat eivät menneetkään niin kuin ajatteli. Kukaan ei ole täydellinen ja aina voi kerätä tietoa ja oppia uusia asioita, kunhan nöyränä apua pyytää eikä kuvittele tietävänsä kaikkea.

Ensimmäinen huono puoli, joka mieleeni iskee on se, että rahaa kuluu todella paljon. Rahan lisäksi aika on melko usein tiukilla, etenkin, jos käy töissä, seurustelee ja koirakin on hevosen lisäksi hoidettavana. Kaikki on tietysti kiinni siitä, mihin aikansa haluaa kuluttaa.

Hevosen takia joutuu väistämättä tinkimään muusta elämästä ja muu elämä kärsii hevosen takia. Kun kaverit lähtevät juhlimaan, sinä lähdet tallille. Kun kaverit lähtevät etelään, sinä vietät lomasi tallilla. Elämä on oman hevosen myötä sidottu hevoseen ja esimerkiksi loman pitäminen vaatii aina järjestelyjä. Vaikka mielesi kuinka tekisi pitää talleilusta vapaapäivä tai kaksikin, ei se aina onnistu, kun hevonen täytyy hoitaa ja liikuttaa.

Vaikka hyvissä puolissa listasin vastuun, voi vastuusta olla myös haittaa. Hevosenomistaja on aina vastuussa hevosestaan, sen hoidosta ja hyvinvoinnista. Niin iso vastuu ei ole aina helppo kannettava ja toisille se ei sovi. Listasin hyvissä puolissa myös sen, että hevonen ei ainakaan vaihdu joka ratsastuskerralla. Tämäkin voidaan toisinaan lukea myös miinuksena, kun ei välttämättä pääse ratsastamaan niin paljon erilaisia hevosia.

Suurena miinuksena tässä hommassa on se huoli ja murhe, jota hevoset joskus aiheuttavat. Kun hevonen ei ole kunnossa, uhraat kaiken energiasi ja aikasi hevosen miettimiseen ja huolit päivin ja öin. Pahin ja ikävin asia on kuitenkin luopuminen ja se hetki ja tuska, kun hevosystävästään täytyy päästää irti. Se on ehkä ainoa syy, miksi en omaa hevosta haluaisi - en tiedä kuinka kestän luopumisen ja kuinka pystyn tekemään sen päätöksen. Se on sitä vastuuta, joka satuttaa.

Vaikka tässä hommassa on paljon myös huonoja puolia, ei sitä omasta hevosesta saatavaa iloa ja onnea voi saada muualta. Hevoselta saatu ilo on ainakin minun elämässäni todella tärkeää ja en usko, että voisin sitä ilman olla. Hevosenomistajan täytyy siis olla henkeen ja vereen hevosihminen, muuten tästä hommasta ei tule mitään.

Mikä on teidän mielestänne kaikista paras

 ja huonoin asia hevosen omistamisessa?