sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Toivepostaus: Majurin puheenvuoro!



Terveisiä taas täältä pihaton puolelta!

Minulla on ollut mielessäni järjestää vähän ylimääräistä äksöniä. En ole piiiitkään aikaan juoksennellut vapaana ja näyttänyt pitkää nenää Oonalle. Eikö olisikin pikkuhiljaa aika korjata tämä vääryys?

Kerroin tästä pakosuunnitelmastani Dessille ja arvatkaa mitä tämä neiti Aina Oikeassa sanoi?

"Et tule onnistumaan ilman minun nokkeluuttani. Minä keksin sinulle pakojuonen ja sinä voit sitten rauhassa toteuttaa sen (ja saada kaupan päälle huudot siitä)."

Olin tietysti intona siitä, että Dessi keksisi minulle pakojuonen. Itse kun olen vähän huono juonimaan, kun olen enemmänkin toiminnan mies!
Mutta olisihan se pitänyt arvata, että Dessillä oli vaatimuksia. Aivan hirveitä vaatimuksia. Dessi nimittäin vaati saada seuraavan viikon ajan minun ruokani syödäkseen. Hän siis aikoi näännyttää minut!

"Tekisi hyvää sinunkin laihduttaa, tuota mahaa kun on vähän kertynyt..."

Pah. Dessi puhui potaskaa. Minullako muka iso maha? Valitettavasti minun oli kuitenkin pakko suostua ja uhrata ruokani. Ilman Dessin älykästä juonta, en saisi ikinä toteutettua hienoa suunnitelmaani.

Ei muutakuin suunnitelma kehiin!



Sain kuin sainkin tilaisuuden tähän pakoon eilen. Minua ja Dessiä vietiin takaisin tarhaan ja Iina päästi Dessin minun perässäni tulemaan. No, Dessi hämäsi ja yritti tepastella takaisin ulos tarhasta. Minulle jäi oiva tilaisuus rynnätä ulos, kun portit olivat vielä auki, mutta arvatkaa mitä minä tein? No en mitään! Minä vain möllötin ja katsoin kuinka tilaisuuteni meni ohi. Dessi passitettiin tarhaan torujen saattelemana ja portit sulkeutuivat. Pakoni epäonnistui.

Yksi hyvä juttu epäonnistuneessa paossa kuitenkin oli. Dessi sai toruja ja minä sain kehuja. "Voi, kun Majuri oli kiltti. Se ei yrittäny lähtee mihinkään!" Hehheh, sinänsä siis ei turha pakoyritys.

Dessi tietysti syytti tästä minua. "Miksi et juossut, kun hämäsin niin hienosti?"
En tiedä, ehkä minusta onkin tullut mammanpoika, vellihousu. Tätä en tietenkään sanonut Dessille, vaan syytin tietysti Dessiä takaisin, hänhän oli hämännyt todella surkeasti! Ja ruokaani hän ei tulisi saamaan, eihän pako ollut onnistunut.

Yksikseni jäin kuitenkin miettimään:
Olenko tosiaan niin onneton jekuttaja nykyään?

Jospa pieni pakkanen virkistäisi mieltäni ja saisin jekkuvaihteen taas silmään! Nähdään taas!


Rakkaudella, Musta Hurmurinne


P.S. Oona pyysi lisäämään, että joulukalenteri jää tältä vuodelta toteuttamatta. Eihän se uskalla luvata, että joka päivä pääsisi koneelle (kun viettää niin paljon aikaa meikän seurassa). Ja se pyys lisäämään, että erikoispostauksia ja toivepostauksia luultavasti julkaistaan enemmän joulukuussa, kun ei joulukalenterille jäänyt aikaa. Kommentoimalla tai lukijakyselyn avulla voi kuulema jättää erikoispostaustoiveita!

2 kommenttia:

  1. Nää Majurin puheen vuoro postukset on mahtavia.
    Terkkuja vellihousulle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! :) Haha, terkut menee perille ;D

      Poista